|
Nettilehti |
|
|
Tälle sivulle tulee valikoima Kotilaisen artikkeleita.
|
 | |
| |
| |
| |
|
|
Taas on tullut aika pitää yhdistyksemme vuosikokous. Sain valtuutuksen jatkaa tänäkin vuonna puheenjohtajana. Korson omakotiyhdistys jatkaa toimintaansa seuraten ympäristönsä tapahtumia omakotiasujaa kiinnostavista asioista. Kun kiertelee Korsossa huomaa miten voimakasta on rakentaminen ja lisää kaavoitetaan jatkuvasti. Yhdistyksemme saa jo valmisteluvaiheessa asemakaavat nähtäväkseen, josta lähetämme lausuntomme takaisin. Meillähän on alueellamme oma aluearkkitehti, jonka kanssa käymme keskusteluja. Viimeksi keskusteluissa oli Lumon alueella vielä olevien vanhojen rakennusten kohtalo. Ne eivät todellakaan sovi nykyiseen ympäristöön.
Kotisivuillamme on avoin mielipidefoorumi, johon toivomme kannanottoja. Vuosikokouksessamme on tälläkin kertaa kiinnostava esitelmöitsijä. Tervetuloa vuosikokoukseen.
Ja tervetuloa kaikki uudet jäsenet! Olette osaltanne kasvattaneet jäsenmäärämme 700:n kieppeille. Kiitos siitä sekä uusille että vanhoille!
Kai Etelämäki
Puheenjohtaja
Vaikka lehdet tietävät kertoa, että Vantaalla joka toinen
vantaalainen asuu kerrostalossa, on kolmannes Korso - Koivukylän suuralueen
väestöstä pientaloasukkaita. Omakotitalot ovat olleet erityisesti
suurperheiden suosiossa, joka taas on osaltaan suurentanut talojen kokoa. tämä
kehitys on jatkunut kautta viime vuosien. Omakotitalossa asuu keskimäärin yksi
henkilö enemmän kuin kerrostalossa.
Omakotitalot sijoittuvat usein luonnon välittömään läheisyyteen, olematta
kuitenkaan aina kaukana palveluista ja niissä on väljempää asua kuin
kerrostaloissa. Omakotitaloalueella harvoin kokee sellaista turvattomuutta kuin
kerrostaloalueella liikkuessaan.
Mielestäni omakotitaloasukkaaseen pätee edelleenkin sanonta: "oma tupa -
oma lupa".
Mahdollisuus toteuttaa omia toiveitaan omakotitaloa rakentaessaan on nykyään
entistä helpompaa niin asunnon koon, muodon, varustetason kuin välittömän
lähiympäristön, tontin osalta.
Omakotitalojen keskikoko on kaupungin tilastojen mukaan kasvanut viime vuosien
aikana huomattavasti, eniten Korso - Koivukylän palvelualueella.
Mielestäni on myös Korsolle onneksi, että tällä hetkellä sen keskustaan -
itäpuolelle - rakentuu tiivis ryhmä kerrostaloja. Kenties keskustan
länsipuolen keskustakorttelien matalien liiketalojenkin sijalle nousee joskus
hieman useampikerroksinen eri kauppojen kauppakeskus. Se varmaan osaltaan
muuttaisi ja kohentaisi Korson keskustan ilmettä - mielikuvaa
kaupunginosastamme.
Martti Eskelinen
varapuheenjohtaja
Näihin aikoihin on ilmestymässä Kaavoituskatsaus-lehti Vantaan kaupungin tuottamana. Siinä on lyhyt yhteenveto Korsosta. On asumisviihtyisyyden kannalta ensi arvoisen tärkeää tutustua oman asuinalueen sisällä ja ympäristössä mahdollisesti tapahtuviin uusiin suunnitelmiin ja kaavamuutoksiin. Yleiskaavassa on suurimittaisia suunnitelmia kerrostalojen rakentamisesta Korson kauniille pelloille. Pientalopainotteinen alue ei kestä tuhansien ihmisten sijoittamista aivan naapuriin. Varapuheenjohtajan mainitsema "turvallinen liikkuminen omakotialueella" tulee katoamaan massa-asuttamisen myötä. Niin ihania kuin lapset ovatkin, tulevat he valitettavasti keksimään ilkivallan kohteet omakotialueelta.
Uudet alueet tuovat kaivattua väestön kasvua Korson vaikutusalueella, mutta liian suuret kerralla asutetut alueet tuovat ongelmia, joihin on jo aikanaan törmätty (Koivukylä, Hakunila jne.) Tiedämme, että Vallinojan aseman muuttuminen seisakkeeksi tarvitsee käyttäjiä. Sen ei kuitenkaan tarvitse tapahtua rauhallisen ja turvallisen asumisen kustannuksella. Seisake on pari sataa metriä Keravan rajasta, mutta siellä ei näin mittavia suunnitelmia ole tehty.
Vaikuttamalla yksilötasolla ja omakotiyhdistyksen kautta suunnitelmiin, saatamme vaikuttaa niin omaan asumisviihtymiseen kuin koko alueemme viihtyvyyteen.
Hyvä vaihtoehto olisi tiivistää Korson keskustaa niin kuin nytkin on tehty radan itäpuolella. Länsipuolella olisi palvelujen lähellä hyvää rakennusmaata, mikäli alueen rakennuskantaa rohkeasti muutettaisiin, ja kauniilla modernilla arkkitehtuurilla rakennettaisiin hyvin hallittava keskusta-asuminen.
Yleiskaava on tulossa lautakunnan käsittelyyn aivan näinä päivinä, joten jokaisen kannattaa käydä siihen tutustumassa.
Hannele Puusa-Ruohonen
viestintäsihteeri
alkuun
KIINTEISTÖN MÄÄRÄOSAN KAUPPA
Jos kiinteistöllä on käyttämätöntä rakennusoikeutta, kiinteistöstä voidaan myydä määräala tai määräosa. Määräala käsittää rajoiltaan määrätyn alueen kiinteistöstä. Määräosa sen sijaan käsittää rajoiltaan määräämättömän osuuden kiinteistöstä, esimerkiksi puoli osaa kiinteistöstä. Määräosan kaupan johdosta ei synny lohkomiskuluja, jos määräosaa ei jakamalla eroteta itsenäiseksi kiinteistöksi. Määräosalle samoin kuin määräalallekin joudutaan hakemaan lainhuuto käräjäoikeudesta.
Ennen kaupan tekoa kannattaa tarkoin tutustua kiinteistön lainhuudatustodistukseen, rasitustodistukseen ja kiinteistörekisteriotteeseen. Tarvittaessa on lisäksi hankittava alueen kartta ja selvitystä kaavoitustilanteesta. Tulevista asuinympäristön muutoksista, rakennusoikeudesta ja rakennusluvan saamisen mahdollisuuksista kannattaa ottaa selvää kunnan viranomaisilta ennen kaupan tekoa. On myös syytä sopia yhteisomistuksessa olevan kiinteistön hallinnan jakamisesta. Kiinteistön osaomistajien omistusosuudet eivät vielä sellaisenaan kerro, mikä osa kiinteistöstä on kunkin omistajan omassa käytössä ja mikä osa kiinteistöstä on yhteisessä käytössä.
Hallinnanjakosopimuksessa kiinteistön osaomistajat voivat sekä sanallisesti että karttapiirroksella määrittää kunkin hallinta-alueen rajat. Sopimus on vaihtoehto kiinteistön jakamiselle. Se on sovellettavissa silloinkin, kun kiinteistöä ei voitaisi jakaa useammaksi tontiksi. Osaomistajan hallinta-alueen ei tarvitse olla yhtenäinen palsta, vaan sopimuksessa hallinta-alueet voidaan jakaa niiden käytön mukaisesti. Hallinnanjakosopimus luo edellytykset kiinteistön tarkoituksenmukaiselle käyttämiselle, koska myös osaomistajien yhteisessä käytössä olevat alueet - kuten esim. leikkipiha ja autopaikat - merkitään sopimukseen.
Kiinteistön käyttöön liittyvistä asioista ja niistä aiheutuvien kustannusten jakamisesta omistajien kesken on oikeus sopia hallinnanjakosopimuksessa. Myös kiinteistöön kohdistuvan rakennusoikeuden jakautumisesta eri osaomistajien kesken voidaan sopia. Hallinnanjakosopimus ei poista kiinteistön omistuksen yhteisomistajuutta. Osaomistajat yhdessä päättävät edelleen yhteisomistusta ja kiinteistöä koskevista asioista, kuten rakennuslupien hakemisesta ja maan vuokraamisesta.
Kiinteistön ja sen määräosan kauppa on määrämuotoinen oikeustoimi, jonka myyjä ja ostaja tai heidän edustajansa sekä julkinen kaupanvahvistaja allekirjoittavat samanaikaisesti läsnä olleina. Kaikki kaupan ehdot on syytä ottaa kaupanvahvistajan vahvistamaan kauppakirjaan. Hallinnanjakosopimus on syytä allekirjoittaa samassa tilaisuudessa, missä määräosan kauppakirja allekirjoitetaan. Kaikkien kiinteistön osaomistajien on myös allekirjoitettava käräjäoikeuteen menevä hakemus erityisen oikeuden kirjaamiseksi. Hallinnanjakosopimus tulee kirjata kiinteistön rasitustodistukseen parhaimmalle etusijalle. Hallinnanjakosopimus sitoo määräosan omistajia, heidän velkojiaan sekä määräosan myöhempiä ostajia. Kukin osaomistaja voi käyttää omaa omistusosuuttaan velkojensa vakuutena. Kirjaaminen ei estä sopimuksen muuttamista tai purkamista, jos kiinteistön käyttöön liittyvät olosuhteet muuttuvat.
Hallinnanjakosopimus tuli mahdolliseksi vuonna 1997 säädetyn maakaaren muutoksen myötä. Sitä ennen asunto-osakeyhtiön perustaminen oli suosittu vaihtoehto, jos kiinteistöllä oli useampia asuntoja. Asunto-osakeyhtiön perustamisella tavoiteltiin usein verohyötyä edelleen luovutuksessa. On kuitenkin muistettava, että asunto-osakeyhtiön toiminta edellyttää lain muotojen noudattamista kuten kirjanpitoa ja erilaisten kokousten pitämistä, mikä vaatii aikaa ja aiheuttaa kuluja. Yhtiö omistaa kiinteistön ja sillä olevat rakennukset ja osakas omistaa osakkeita, jotka oikeuttavat hallitsemaan tiettyjä huoneistoja. Asunto-osakeyhtiön perustaminen ei yleensä kannata kiinteistön määräosan kaupassa, jos myyjästä ja ostajasta tulee yhteisomistajia. Myyjä joutuisi myymään koko kiinteistön - ei ainoastaan määräosaa - perustettavalle yhtiölle ja koko kiinteistön kauppahinnasta jouduttaisiin maksamaan 4%:n varainsiirtovero. Seuraavassa Kotilainen -lehden numerossa käsitellään pientä asunto-osakeyhtiötä.
Tämän artikkelin kirjoitti pankkilakimies Petri Jatkola Okopankin lainopillisista palveluista.
| |
| |
| |
| Omakotiyhdistyksen jäsenen sähkön perusmaksut laskevat 1.1.2005 alkaen |
| |
|
Kotilainen
2/04.pdf
Hae uusin tiedotteen
lukemiseen tarvittava Acrobat Reader 
Taas on tullut se aika vuodesta, jolloin luonto siirtyy talvihorrokseen, mutta Korson Omakotiyhdistys viettää kiireisintä aikaa vuodesta. Tulossa on meidän syyskokouksemme, johon toivomme runsasta osanottoa. Yhdistyksemme jäsenmäärän kehitys on ollut nouseva, siitä kiitos kaikille mukaan tulleille, ja toiminnassa aktiivisesti mukana olleille. Jäsenmäärämme ylittää pian 700 jäsenen rajan, joten luulisin että, ihmiset arvostavat yhdistyksemme toimintaa, joka ottaa kantaa, antaa kaavalausuntoja kuuntelee ihmisten toiveita, joita yritämme parhaamme mukaan ajaa eteenpäin päättäville elimille. Toivoisin jäseniltä vieläkin aktiivisempaa mukana oloa. Syyskokouksessahan on mahdollisuus tuoda esille uusia asioita toimintamme kehittämiseksi, ja toiveeni olisi saada uusia henkilöitä mukaan aktiivitoimijoiksi.
Kattojärjestömme Suomen Omakotiliitto on pitänyt tätä luettaessa liittokokouksen. Siellä on valittu liittohallitus ja liittovaltuusto seuraavaksi nelivuotiskaudeksi ja uskoisin, että meillä on edustus kummassakin. Syyskokouksessa tiedämme.
Toivotan kaikille hyvää loppuvuotta ja menestyksekästä
vuotta 2005
Kai Etelämäki
Suunnitteilla on Metsolansuon luode- pohjois- ja koillislaitaan uusia pientaloalueita. Peuratiestä erotetaan uusi Hirvastie, jonka varteen on suunnitteilla parikymmentä pientaloa.
"Destamatic Oy on toimittanut Uudenmaan ympäristökeskukselle ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 §:n mukaisen ympäristöhakemuksen. Lupaa haetaan puu- ja rakennusjätteen kierrätysasemalle osoitteeseen Kelatien teollisuusalue, Pyöräkuja 6-8, 01450 Tuusula.
Laitoksen toiminta-aika on ma-pe klo 6.00-22.00 ja la klo 7.00-18.00. Puuta haketetaan arkisin klo 6.00-20.00. Keskim. haketusta tehdään kolmena päivänä viikossa ja haketus kestää 8-14 tuntia. Toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset ovat melu ja pöly. Murskain on varustettu pölyntorjuntalaittein ja melun ja pölyn leviämistä ehkäistään toimintojen sijoittelulla."
Asiakirjat ovat nähtävillä Vantaan kaupungin
ilmoitustaululla Asematie 7, Tikkurila.
Muistutukset on tehtävä tai mielipiteet ja tiedot annettava kirjallisena ja
toimitettava Uudenmaan ympäristökeskuksen kirjaamoon kuulutusaikana
16.11.-15.12.2004. Siis 15.12.04 mennessä.
Mikäli lähiseutujen asukkaan haluavat reagoida
kuulutukseen, pyydämme toimimaan em. ohjeen mukaan tai ottamaan yhdistyksen
hallituksen jäseniin yhteyttä.
Kirjannut: H.Puusa-Ruohonen
alkuun
Omakotiyhdistyksen
jäsenen sähkön perusmaksut laskevat 1.1.2005 alkaen
Korson Oky kuuluu Vantaan Omakotiyhdistysten Keskusjärjestöön (VOK), joka on neuvotellut Vantaan Energian kanssa omakotiyhdistysten jäsenille normaalitariffeja edullisemmat sähköhinnat. Oky-sähkösopimuksen tehneet asiakkaat saavat sähkölaskuunsa keskimäärin 40 euron vuosihyödyn julkisiin hinnastohintoihin verrattuna.
Omakotiyhdistyksen jäsenellä on mahdollisuus liittää sähkömyyntisopimukseensa useita vantaalaisia sähkönkäyttöpaikkoja sekä yksi muualla kuin Vantaan verkkolupa-alueella sijaitseva sähkönkäyttöpaikka – esimerkiksi kesämökki.
Lisätietoja saa tarvittaessa Vantaan Energian asiakaspalvelunumerosta, puh. 010806050 ma klo 8.30-18.00 ja ti-pe 8.30-16.00.
Naapurikuntamme kaatopaikkaa ollaan kehittämässä. L&T teki kyselyn lähiseudun asukkailta uuden kierrätyspuiston (uusi nimi!) ympäristövaikutuksista asukkaisiin. Kysely jaettiin Vantaan puolelle pieneen osaan Vallinojaa, Metsolansuon pohjoisosaan Leppäkorpeen ja Pohjois Nikinmäkeen/Jokivarteen. Aivan kaatopaikan naapuria lukuun ottamatta selvästi kielteisimmin kaatopaikkaan suhtaudutaan Leppäkorven alueella. Reaktio on luonnollinen, sillä käytännössä hyödyt kerää Keravan kaupunki sekä kaatopaikkayrittäjä ja haitat saa niskoilleen Vantaan naapurialueet. Alueen omakotiasujat kärsivät liikenteen niin melu- kuin päästöhaitoista.
"Hankkeen toteutumiskelpoisuus
Ympäristövaikutusten arvioinnin tulosten perusteella kierrätyspuiston hanke on toteuttamiskelpoinen. Arvioinnin aikana ei havaittu vaikutuksia, jotka estäisivät kierrätyspuiston toimimisen Savion jätehuoltoalueella.
Keskeisimmät erot tarkasteltujen vaihtoehtojen välillä aiheutuvat melusta, pölystä sekä liikenteestä. Liikenteen lisääntymistä lukuun ottamatta kehityshanke on ympäristövaikutuksiltaan 0-vaihtoehtoa parempi. Liikenteen kasvusta huolimatta alueen liikennöinti voidaan hoitaa laajennuksen jälkeenkin nykyistä reittiä käyttäen."
Ps. 0-vaihtoehto tarkoittaa toiminnan jatkumista nykyisessä laajuudessa ja nykyisin periaattein.
On kuitenkin erinomaista, että näin laajamittainen jätteenkäsittely voitaisiin toteuttaa lähes kokonaan sisätiloissa (vrt. nykyiseen). Jätteiden kierrätys tuottavaksi energiaksi tuleekin olla tulevaisuuden visioita.
Yhteistyö rajakaupunkien kesken on oltava mutkatonta ja tavoitehakuista sekä ottaa huomioon raja-alueiden asukkaiden mielipiteet ja toiveet. Erityisesti raskas liikenne tulee ohjata kokonaan pois asutuilta alueilta. Moottoritie ja/tai vanha Lahdentie on kytkettävä kierrätyspuistoon liikenteellisesti niin, ettei liikenne myöskään käytännössä purkaudu asujamistomme kaduille. Kierrätyspuiston aiheuttama liikennemäärä (KVL) kasvaisi nykyisestä 400 raskaasta ajoneuvosta 800:aan vuorokaudessa!
Olemme jo nyt ottaneet Omakotiyhdistyksenä kantaa tähän
seikkaan, mutta tarvitsemme siihen kaikkien asukkaidemme aktiivisuutta. Vielä
asiaan ehtii vaikuttaa!
Sama koskee Alikeravan yritysalueen asemakaava-asiaa. Kovan vastustuksen vuoksi
Keravan kaupunki päätti erottaa Myllynummen teollisuusalueen laajennuksen
omaksi kaava-alueeksi. Tässäkin suunnitelmassa liikenteen ohjaus tulee
neuvotella naapurikaupunginosan Korson asukkaat huomioiden ja kuullen.
Koonnut: Hannele Puusa-Ruohonen
Lähde ja kuva: Keravan kierrätyspuiston ympäristövaikutusten
arviointiselostus
Vanhan omakotitalon ympärillä saattaa olla laaja pihamaa. Jos kiinteistöllä on käyttämätöntä rakennusoikeutta, määräalan kauppa saattaa olla mahdollinen. Määräalalla tarkoitetaan rajoiltaan määrättyä aluetta kiinteistöstä.
Jos tarkoituksena on rakentaa määräalalle omakotitalo, rakennusluvan saaminen on syytä selvittää ennen kauppaa kiinteistön sijaintikunnan rakennusvalvontavirastosta. Myös alueen kaavoitustilanne kannattaa kysyä kiinteistön sijaintikunnan viranomaisilta. Ennen määräalan kauppaa on myös selvitettävä, voidaanko määräalasta muodostaa oma kiinteistö. Määräalasta tulee itsenäinen kiinteistö, kun se on lohkottu tilaksi tai asemakaava-alueella mitattu tontiksi ja merkitty kiinteistörekisteriin. Kunnan rakennusjärjestys, kaavoitus tms. voi rajoittaa alueen erottamista itsenäiseksi kiinteistöksi.
Ennen kaupantekoa kannattaa tarkoin tutustua lainhuudatustodistukseen, rasitustodistukseen ja kiinteistörekisteriotteeseen. Turvallisinta on käyttää kaupantekopäivänä hankittuja asiakirjoja. Lainhuudatustodistuksesta selviää, kuka on viimeksi kirjattu kiinteistön omistajaksi käräjäoikeuden pitämään lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Rasitustodistuksesta tutkitaan, mitkä velkakiinnitykset tai ulkopuolisten oikeudet (esim. vuokraoikeus) rasittavat kiinteistöä. Kiinteistörekisteriotteesta ilmenevät kiinteistön yksilöintitiedot ja kiinteistörasitteet, esim. naapurikiinteistön tieoikeus tai oikeus venevalkamaan kiinteistön alueella.
Kiinteistönmuodostamislaissa kutsutaan lohottavaa kiinteistöä emäkiinteistöksi ja määräalasta muodostettua kiinteistöä lohkokiinteistöksi. Kiinteistöä, joka muodostetaan emäkiinteistön jäljelle jäävistä tiluksista, kutsutaan kantakiinteistöksi. Ennen määräalan kaupantekoa kaikkien kiinnitysten osalta on saatava velkojan kirjallinen suostumus määräalan vapauttamiseen emäkiinteistön kiinnitysvastuista. Määräalan myynnistä on tehtävä kaupanvahvistajan vahvistama kauppakirja, jossa määräala on yksilöity esim. karttaliitteessä.
Määräalalle on haettava normaalisti lainhuutoa kuuden kuukauden kuluessa kauppakirjan allekirjoittamisesta. Kiinnitysten purkaminen määräalan osalta on mahdollista, kun määräalalle on haettu lainhuutoa. Ostaja voi käyttää ostamaansa määräalaa heti lainojensa vakuutena, vaikka sitä ei vielä olisi lohottu omaksi kiinteistöksi. Määräalan lainhuudattaminen saa myös lohkomisen vireille. Kun käräjäoikeus on myöntänyt määräalalle lainhuudon, se on velvollinen ilmoittamaan maanmittaustoimistolle määräalan saannon lainhuudosta.
Jos kiinteistöllä on rakennusoikeutta, mutta siitä ei voi
lohkoa omaa tonttia, kiinteistöstä voidaan myydä määräosa. Kiinteistön
määräosien omistajat voivat hallinnanjakosopimuksella määrittää kunkin
hallinta-alueen rajat. Seuraavassa Kotilainen -lehden numerossa käsitellään
kiinteistön määräosan kauppaa.
Pankkilakimies Petri Jatkola Okopankin lainopillisista
palveluista
| |
| |
| |
| |
| |
| Rakennusneuvontaa
Korson oky:n jäsenille
Kotilainen
1/04 pdf. |
Lumo ja Korson aluetoimikunta järjestävät avointen ovien päivän Lumossa tiistaina 23.3. klo 15.00 alkaen korsolaisille, samalla vietetään Korson 50-vuotisjuhlaa.
Korsomme on toki paljon vanhempi, mutta Vantaan osana se täyttää tänä vuonna 50-vuotta. Juhlan kunniaksi Korson Martat ovat koonneet valokuvanäyttelyn Lumon tiloihin Korson historiasta. Ohjelmassa on opastettuja tutustumiskierroksia Lumossa, Korson mieslaulajat esiintyvät, paneelikeskustelu ja kyselytunti korsolaisille “Korso-Forum” alkaen klo 18.30 Lumo-salissa, näytteillä alueemme kaavoitus- ja tieasioita, paikalla aluearkkitehti, ym. ym. tarkempi ohjelma jaetaan korsolaisille erikseen.
Kahvitarjoilu, tervetuloa!
Korson aluetoimikunta, Merja-Liisa Vasarainen
pj, puh. 040 - 547 7790
Hyvä lukija
Vuoden alusta valittuna puheenjohtajana toivotan kaikille hyvää kuluvaa vuotta.
Korson Omakoti Yhdistys; vahva vaikuttaja alueellansa antaa kaavalausuntoja, ottaa kantaa ympäristöasioihin ja tarvittaessa vie aloitteensa vaikka hovioikeuteen asti.
Yhdistys on myös jäsenenä valtakunnallisessa Suomen Omakotiliitossa, jonka liittovaltuustossa on yksi (1) jäsen yhdistyksestä. Uudenmaan piirin hallituksessa on kolme (3) jäsentä ja Vantaan Omakotiyhdistysten Keskusjärjestön (VOK) hallituksessa yksi (1) jäsen ja sihteeri.
Näillä eväillä olemme varmasti asioista hyvin perillä.
Korson asukkaat ovat saaneet huomata, miten vilkasta rakentaminen alueellamme on. Se lisää asukkaita, joten liikenneyhteydetkin pitäisi olla kunnossa. Tiedotusvälineiden kautta olemme saaneet informaatiota mm., miten YTV: n joukkoliikenne tuottaa tappiota ja yhteyksiä karsitaan. Lääkkeeksi ehdotetaan lippujen hintojen korotusta. Mielestäni sillä on vain negatiivinen vaikutus matkustajamääriin. Jokivarren yhdistys on ottanut kantaa suorien yhteyksien säilyttämiseen (linja 735), johon yhdymme ja lähetämme myös YTV:lle oman lausuntomme asiasta. Onhan se nyt ihmeellistä, ettei edes yksi linja liikennöi Leppäkorvesta Jokivarren ja Nikinmäen kautta Helsinkiin, ja myös olisi suotavaa sen liikennöinti viikonloppuisin. Hintojen ja kustannusten nousuun yhdistyksemme on ottanut kantaa niin, että säilytimme jäsenmaksumme saman suuruisena kuin vuonna 2003.
Tässä tiedotteessa on kutsu kevätkokoukseemme. Osallistukaa, tuokaa mielipiteenne asioihin esille, niin voimme paneutua ja vaikuttaa niihin.
Kai Etelämäki
Puheenjohtaja
Kuntayhteistyö Tuusulan ja Keravan kanssa
Tuusulan kunnan ja Vantaan kaupungin raja- alueyhteistyön yleisperiaatteet
Tuusulan kunta on asettanut tavoitteeksi teollisen taajaman rakentamisen kunnan etelärajan tuntumaan Maantiekylään.. Rakenteilla on ns. Jusslan työpaikka-alue Kulomäentien eteläpuolella Tuusulanväylästä itään. Uusi business-alue laajenee Tuusulanväylän länsipuolella, lentokenttäalueen pohjoispuolella ja koko projekti on saanut tien mukaan työnimen Kehä IV -projekti.
Tuusulan kunnan aloitteesta yhteistyön tarpeista ja periaatteista on keskusteltu vuosien 2002 ja 2003 aikana. Tuusulan kunta ja Vantaan kaupunki ovat laatineet kuntarajojensa tuntumaan useita eritasoisia maankäytön ja elinkeinopoliittisia suunnitelmia. Vantaalla on kyse yleiskaavan tarkistuksesta ja Aviapolis-alueen kehittämisestä.
Tuusulan kunnan ja Vantaan kaupungin tavoitteena on toteuttaa raja- alueen maankäyttö ja palvelurakenne saumattomassa yhteis- työssä niin, että Kehä IV:n tuottama logistinen lisäarvo ja lentoaseman vetovoima hyödynnetään. Tavoitteena on yhtenäinen, tarvittaessa kuntarajan ylittävä yhdyskunta- ja palvelurakenne sekä työnjako toimintojen sijoittamisessa. Kuntien on tarkoitus jatkossa hyödyntää toistensa palvelukapasiteettia ja yhdyskuntatekniikkaa.
Maankäytön yhteensovittamiseksi on tarpeen tehdä yhteisiä selvityksiä tulevasta työpaikka- ja palvelurakentamisesta, liikenteestä ja viheralueista. Liikenneasioista keskeisimmät ovat Kehä IV- ja Aviapolis-alueen liikenneverkkojen toiminnallinen yhteen liittäminen sekä Ruskeasannan Marjarata-aseman tarjoamien joukkoliikennepalvelujen yhteinen hyödyn.
Kuntakehitysryhmä on käsitellyt yhteistyösopimuksen ja esittää sen hyväksymistä. esitys: Päätetään hyväksyä (edellä mainitut) Tuusulan kunnan ja Vantaan kaupungin raja-alueyhteistyön periaatteet: Päätös: Hyväksyttiin esitys.
Naapurikaupunkimme Kerava on muiden lähikaupunkien kanssa rakentamassa nk. kuntarajojen ylittävää toimintaa. Kuntarajojen ylittävä suunnitelma valmistunee maalis-huhtikuussa 2004.
Uudisrakentaminen lähes kokonaan pientalorakentamista
Mm. Vantaan Sanomista saimme lukea, että Korsoon on jälleen suunnitteilla uusia pientalotontteja. Valtaosa tonteista sijoittuu koilliseen Korsoon. Metsolansuon ympäristöön on kaavailu omakotitontteja; Metsolansuon itäpuolelle Ali-Keravan tien länsipuolelle sekä Peuratien itäpuolelle rajoittuen myöskin Metsolansuohon.
Vaikka nyt edellä mainittu kuulostaa hurjalta, niin itse Metsolansuo ulkoilureitteineen tullaan säilyttämään.
Uudet kerrostalot tulevat sijoittumaan aivan radan varteen, osittain Eurospar-marketista pohjoiseen ja osittain Haadon (yksi rakennus säilytetään sen muistoarvonsa vuoksi) purettavien rakennusten paikalle.
Aseman kiertoympyrän välittömään läheisyyteen on juuri valmistumassa nuorille kohdennettu kerrostalo.
Uusi kevyen liikenteen alikulku
Oy VR AB:n tiedot:
"Urpiaa (Leppäkorpea) koskien Keravan kaupunkiradan rakentamisen yhteydessä toteutetaan tässä vaiheessa ainoastaan radan ali kevyen liikenteen yhteys. Vantaan kaupungin ja Ratahallintokeskuksen välisen aiesopimuksen mukaan varsinainen asema on suunniteltu rakennettavaksi tulevaisuudessa vasta sitten, kun alueen maankäyttö on kehittynyt riittävän pitkälle. Päätöksiä aseman rakentamisesta ei siis ole tehty.
Läntisen ja läntisen keskiraiteen (1. ja 2.) siltojen rakentaminen alkoi loka-marraskuussa 2003. Sillat rakennetaan radan länsipuolella ja ne tunkataan kokonaisina paikoilleen 4.-6.6.2004. Uusi asematunneli on käytettävissä kokonaisuudessaan syksyllä 2004.
Lisätietoja Keravan kaupunkiradasta on saatavissa kaupunkiradan palvelunumerosta 0800 9 8830 sekä Ratahallintokeskuksen Internet-sivuilta www.rhk.fi (projektit).
Ratahallintokeskuksen puolesta mahdollisiin lisäkysymyksiin vastaa ylitarkastaja Heikki Männistö, puh. (09) 5840 5126, 040 538 4555.
Ystävällisin terveisin , Timo Saarinen"
Tässä yhteydessä todettakoon, että Urpiaisentien länsipuolelle nykyisen pellon reunaan on myös kaavailtu pientaloasutusta. Toteutumisen ajankohtaa ei ole vielä päätetty, mutta Vallinojan (ent. Urpian) aseman, ja niin kuin VR asiaa nimittää, eli seisakkeen toteutuminen on pitkälti kiinni riittävistä matkustajamääristä ja näin ollen siis uusista asukkaista.
Palvelujen monipuolistuminen
Korson keskusta saa radan länsipuolelle uuden S-Marketin. Kiinteistöön tulee muuttamaan mm. Tiimari, kampaamo, kenkäkauppa jne. Elanto-SOK –ketju tuo tiloihinsa myös ns. olohuone-ravintolansa.
K-Supermarket on ottanut uuden haasteen vastaan ja tekee parhaillaan mittavia uudistuksia myymälässään.
Lumo - eli meidän korsolaisten uusi olohuone on jo monipuolisuudellaan osoittautunut YPP-toiminnallaan olevansa alueemme palvelija. Tiesitkös, että esim. lapsesi tai lapsenlapsesi kyyditsemiseen tarvitaan tarkastettu turvaistuin. Jopa tällaista turvaistuinten vuokrauspalvelua YPP yhdessä Suomen Punaisen Ristin kanssa tarjoaa Lumon toimipisteessään.
Monimuotoinen viheralueiden hoito
Keskellä Vantaan monipuolista luontoa kulkiessaan ja mietteissään ei aina muista tai huomaa, että meitä kaupunkilaisiahan varten näitä alueita ylläpidetään ja hoidetaan. Tiesitkö muuten, että (lainaus Vantaan kaupungin tiedotteesta)
- puistoja ja katuvihreää on 556 ha (hehtaaria) ja 31 m2
/ asukas
- kiinteistöjen pihoja 185 ha 10 m2
- metsää 3900 ha 220 m2
- peltoa 800 ha 45 m2
yhteensä 5500 ha 306 m2/ asukas
Esimerkiksi –98 valmistuneen 10 vuodeksi laaditun kaupungin metsä- ja luonnonhoitosuunnitelman mukaisesti painopiste on luonnon monimuotoisuuden korostamisessa ja retkeily-, virkistys- sekä ulkoilumahdollisuuksien turvaamisessa.
Nämä hehtaarit kattavat puisto-osaston, kaikki viheralueet niiden suunnittelun, toteutuksen ja hoidon. Kaupungissamme on metsä- ja maatiloja yhteensä lähes 15000 hehtaaria.
Puisto-osasto vastaa, hoitaa ja uusii mm. lasten leikkipuistoista ja niiden säännöllisestä kunnostamisesta ja uusimisesta. Meistä muutaman askeleen päässä olevan leikkipuiston kaluston uusimisen aiheuttamasta häiriöstä kerrottiin lähipuissa. Loistava tieto mm. perhepäivähoitajille, jotka ulkoilevat ja leikkivät hoitolapsineen lähipuistoissa.
Samaan hoitoluokkaan kuuluvat koirien ulkoilualueet ja tarhat. Varmasti koiranomistajia ilahduttaa varta vasten koirien sosiaaliseen tapaamiseen tarkoitetut alueet ja niiden siisteyden ylläpito (omistajathan keräävät kaikki jätökset niille tarkoitettuihin astioihin – ja kaupunki siis tyhjentää). Ja vastaavasti ilahduttaa niitä, jotka eivät välttämättä ole niin kiinnostuneita naapureiden lemmikeistä.
hannele.puusa-ruohonen
@pp.inet.fi
8722244, 0400-416726
alkuun
Kiinteistön
lahjoitus lapselle
Olemme koonneet tähän muutamia käytännön ohjeita siitä, miten voidaan lahjoittaa lapselle kiinteää omaisuutta, esimerkiksi tontti tai tila tai osa niistä. Kiinteistön lahjalle on laissa asetettu tietyt määrämuodot. Lisäksi on tärkeää tietää, minkälaiset veroseuraamukset lahjoituksella on.
Miten lahjoitetaan
Lahjoitus on kaksipuolinen oikeustoimi, jossa lahjanantajan lahjoittaa ja lahjansaaja ottaa vastaan. Lahjoitus on myös vastikkeeton, eli lahjansaaja ei maksa lahjanantajalle vastiketta saamastaan lahjasta. Lahjoituksen kohteena voi olla joko koko kiinteistö tai osa siitä.
Kiinteistön lahjasta on maakaaren mukaan laadittava kirjallinen lahjakirja, johon merkitään lahjanantaja, lahjansaaja, lahjoituksen kohteena olevan omaisuus sekä lahjan ehdot. Lahjoituksessa ovat läsnä lahjanantaja ja lahjansaaja sekä julkinen kaupanvahvistaja. Tullakseen päteväksi kiinteistön lahjakirja tulee allekirjoittaa kaupanvahvistajan läsnä ollessa. Kaupanvahvistajan voi tilata maistraatista.
Mikäli lahjansaaja on alaikäinen, hän ei vajaavaltaisena voi itse ottaa lahjaa vastaan, vaan jonkun on otettava se vastaan hänen puolestaan. Pääsääntönä on, että alaikäisen molemmat vanhemmat edunvalvojina edustavat lasta ja ottavat lahjan vastaan. Mikäli lahjoittajana ovat lahjansaajan vanhemmat tai isovanhemmat, edellyttää pätevä lahjoitus myös ulkopuolisen tahon läsnä oloa. Vanhemmat eivät nimittäin voi itse sekä lahjoittaa että vastaanottaa lahjaa lapsensa puolesta, vaan lahjan vastaanottamista varten tulee hankkia edunvalvojan sijainen, jonka nimittää hakemuksesta lahjansaajan kotipaikan maistraatti. Täysi-ikäinen lahjansaaja voi tietenkin itse ottaa lahjan vastaan ja allekirjoittaa lahjakirjan.
Lahjansaajan on lahjoituksen jälkeen myös haettava itselleen lainhuuto lahjaksi saamaansa kiinteistöön tai sen osaan. Lainhuuto tarkoittaa kiinteistön omistusoikeuden kirjaamista julkiseen rekisteriin. Lainhuutoa haetaan kiinteistön sijaintipaikan käräjäoikeudelta. Lainhuutoa on haettava kuuden (6) kuukauden kuluessa lahjakirjan allekirjoituksesta.
Lahjansaajan on myös tehtävä lahjasta lahjaveroilmoitus lahjanantajan kotipaikan verotoimistoon kolmen (3) kuukauden kuluessa lahjoituksesta. Lahjaveroilmoituksessa yksilöidään lahjoittaja, lahjansaaja, lahjoitettu omaisuus ja päivämäärä, jolloin lahjoitus on tapahtunut. Ilmoitukseen liitetään jäljennös lahjakirjasta. Lahjaveropäätös tulee verovelvolliselle suoraan verotoimistosta. Verotoimisto viime kädessä määrittelee lahjoitetun omaisuuden arvon ja määrää siitä suoritettavan lahjaveron.
Lahjoituksen ehdot
Lahjanantaja voi halutessaan liittää lahjoitukseensa ehtoja. Ehdot on kirjattava lahjoituksesta laadittavaan lahjakirjaan ja ne sitovat lahjansaajaa.
Lahjanantaja voi pidättää itsellään sekä puolisollaan elinikäisen käyttö- ja hallintaoikeuden lahjoitettuun kiinteistöön. Esimerkiksi kesämökkikiinteistön osalta tämä tarkoittaa sitä, että lahjanantaja voi jatkossakin käydä mökillä ja käyttää sitä niin kuin ennen lahjoitusta. Kiinteistö katsotaan varallisuusverotuksessa haltijan varallisuudeksi ja myös kiinteistövero määrätään haltijalle. Koska tällaisin ehdoin kiinteistön saanut lahjansaaja ei saa omaisuutta omaan käyttöönsä heti vaan vasta myöhemmin, ei lahja ole verottajan silmissä yhtä "arvokas" kuin ilman hallintaoikeuden pidätystä. Hallintaoikeuden arvo vähennetään lahjoitetun omaisuuden arvosta ja lahjavero määrätään vähennetystä arvosta. Hallintaoikeuden arvoon vaikuttaa haltijan ikä: hallintaoikeuden pidättäminen pienentää lahjansaajalle määrättävää lahjaveroa sitä enemmän, mitä nuoremmasta haltijasta on kyse. Hallintaoikeuden pidätysehto ei kuitenkaan tule kysymykseen silloin, jos lahjoitetaan lapselle sellainen maapohja, johon hänen on tarkoitus rakentaa itselleen talo.
Lahjanantaja voi myös määrätä, että lahjansaajan aviopuolisoilla ei ole avio-oikeutta lahjoitettuun omaisuuteen. Avio-oikeuden poissulkeminen tarkoittaa sitä, että lahjoitettua omaisuutta ei huomioida saajan ja tämän aviopuolison välillä avioliiton päättyessä tehtävässä osituksessa. Avio-oikeuden poissulkevan määräyksen merkitys on sama kuin puolisoiden keskinäisellä avioehtosopimuksella. Ehto edellyttää lahjakirjaan kahta esteetöntä todistajaa.
Ennakkoperintö puolestaan tarkoittaa sitä, että lahjaksi annetun omaisuuden arvo huomioidaan lahjanantajan jälkeen tehtävässä perunkirjoituksessa ja perinnönjaossa. Rintaperilliselle annettu lahja katsotaan lain nojalla suoraan ennakkoperinnöksi, ellei lahjanantaja ole lahjakirjassa muuta määrännyt. Mikäli lahjanantajalla on vain yksi rintaperillinen, ei lahjaa kuitenkaan katsota ennakkoperinnöksi.
Ilmoitus maistraatille
Alaikäisen edunvalvojan on annettava maistraatille luettelo huollettavansa eli päämiehensä varoista ja veloista, jos tämän saaman omaisuuden määrä on enemmän kuin 15.000 euroa. Ilmoitus on tehtävä kuukauden kuluessa omaisuuden saamisesta.
Seuraavassa, syksyn lehdessä on aiheena kiinteistön määräalan sekä määräosan myynti lapselle.
Okopankin Lainopilliset palvelut auttaa mielellään lahjoituksiin liittyvissä asioissa. Asiakaspalvelumme vastaa numerosta (09) 1290 9280.
OKOPANKKI OYJ
Lainopilliset palvelut
Suomen Omakotiliitto järjestää jäsenilleen maksutonta, suullista lakimiesneuvontaa numeron löydät omakoti lehdestä tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 17.00–19.00. Lakimiesneuvonta keskittyy ensisijaisesti asumiseen liittyviin oikeusturvakysymyksiin.
Mieti kysymyksesi etukäteen ja esitä asiasi tiiviisti, sillä muutkin jäsenet ovat liikkeellä samaan aikaan. Kerro aluksi nimesi, yhdistyksesi ja jäsennumerosi. Jälkimmäisellä tunnilla on vähemmän soittoruuhkaa.
Mauri Helkkula
tiistai klo 17.00 - 19.00, 6.4., 4.5.
keskiviikko klo 17.00 – 19.00, 17.3., 12.5.
Harri Kontturi
keskiviikko klo 17.00 - 19.00, 7.4., 5.5.
Arto Heikkilä
tiistai klo 17.00 - 19.00, 9.3., 11.5.
keskiviikko klo 17.00 - 19.00, 10.3., 14.4.
Juha Sario Ympäristölakiasiaintoimisto
tiistai klo 17.00 - 19.00, 30.3., 27.4.
Asianajotoimisto Kattelus & Ruokola
tiistai klo 17.00 - 19.00, 16.3., 13.4., 18.5.
Kuhanen, Asikainen, Kanerva
keskiviikko klo 17.00 - 19.00, 24.3., 21.4., 19.5.
Seppo Kauppila
tiistai klo 17.00 - 19.00, 23.3., 20.4., 25.5.
keskiviikko klo 17.00 - 19.00, 31.3., 28.4., 26.5.
Suomen Omakotiliitto järjestää jäsenilleen maksutonta korjausrakennusneuvontaa puhelinnumeron löydät Omakotilehdestä torstaisin klo 17.00–19.00. Neuvonta tapahtuu puhelimitse tai kirjallisesti. Rakennusneuvonta keskittyy ensisijaisesti pientaloasumiseen liittyviin rakennusteknisiin kysymyksiin. Korjausneuvonnasta vastaavat Omakotiliiton rakennusteknisen toimikunnan asiantuntijat.
Mieti kysymyksesi etukäteen ja esitä asiasi tiiviisti, sillä muutkin jäsenet ovat liikkeellä samaan aikaan. Kerro aluksi nimesi, yhdistyksesi ja jäsennumerosi. Jälkimmäisellä tunnilla on vähemmän soittoruuhkaa.
Kirjalliset kysymykset voi lähettää osoitteella: Suomen Omakotiliitto, rakennusneuvonta, Sompiontie 1, 00730 Helsinki.
diplomi-insinööri, Torsti Siltanen
erikoisalat: LVIS, energia, 1.4., 27.5.
rakennusmestari Matti Ulmala, 25.3., 15.4.
rakennusmestari, Pekka Talikainen
erikoisala: yleisrakentaminen, 22.4., 13.5.
arkkitehti, Kimmo Korhonen
erikoisala: arkkitehtisuunnittelu, 11.3., 29.4.
rakennusmestari, Jorma Lehtojuuri
erikoisala: puutyöt, 18.3., 6.5
| |
| |
|
Kotilainen 2/03 pdf.
Hae uusin tiedotteen lukemiseen tarvittava Acrobat Reader
| |
|
Hallinnanjakosopimus – osaomistajien sopimus kiinteistön käyttämisestä |
|
Korson omakotiyhdistyksen alueella tapahtuu voimallista pientalo- ja rivitalorakentamista |
Kotilainen
1/03 pdf.
VOK jäsenlehti 2003 pdf.
Tiedotteen lukemiseen tarvittava Adobe Acrobat Reader löytyy täältä.
Öljysäiliöiden kunnosta huolehtiminen on tärkeä asia, erityisesti pohjavesialueilla. Puhdistamalla ja tarkastamalla säiliösi säännöllisin välein lisäät säiliösi ikää, huolehdit häiriöttömästä polttonesteen syötöstä ja huolehdit ympäristöstäsi. Oletko kiinnostunut, jos kilpailuttaisimme puhdistuksen ja tarkastuksen alueellamme jonain ajankohtana tulevaisuudessa. Mikäli olet kiinnostunut ottakaa yhteyttä Juha Hirvoseen, jonka yhteystiedot löydät tekstin lopusta. Kilpailuttamisen pohjaksi tarvitaan tiedot säiliöstä, metalli- vai muovisäiliö, säiliön koko ja mahdolliset asennusajankohta ja aikaisempi tarkastusajankohta sekä onko säiliö maanalainen vai maanpäällinen
Suomen Omakotiliiton Uudenmaan Piiri ry
Puheenjohtaja, Hirvonen Juha
Jousimiehentie 9
01400 Vantaa
puh. 872 0332
email: juha.hirvonen@nic.fi
Niin se vaan talvi taas tulee ja meinasikin tulla liian aikaisin, kun monilla oli vielä syystyöt kesken. No meitä armahdettiin, ja pihatyöt saatiin päätökseen. On kyllä Korson keskusta muuttunut paljon. Lumo toimii, kirkon ympäristö valmistuu lopulliseen muotoonsa, uusi liikekeskus kohoaa ja sen viereen on valmistunut uusi kiertoliittymä. Leppäkorventien omakotialue on lähes valmis. Täytyy todeta, että nyt kyllä on ollut Korson vuoro.
Uuden yhteistoimintalain mukaan on päättävien elinten kuultava ja saatava lausuntoja alueellansa toimivilta yhdistyksiltä. Tämä koskee niin kaava-, kuin ympäristöasioitakin. Juuri tätä varten on mm. Korson Omakotiyhdistys, se ottaa kantaa edellä mainittuihin asioihin kuultuaan jäseniensä ja muidenkin mielipiteitä. Yksittäisen ihmisen on ehkä mahdoton saada ääntään kuuluviin, mutta jos tätä ääntä käyttää n. 600 jäsenen Korson Oky, niin varmasti asia tulee huomioiduksi. Jäsenet, olkaa aktiivisesti toiminnassa mukana, vain sillä tavoin voimme vaikuttaa asuinympäristöömme. Toivon runsasta osanottoa syyskokoukseemme. Hyvää talvea kaikille!
”Kaitsu”, Kai Etelämäki
Kaipaako kylpyhuone tai keittiö remonttia? Tai koko kodin lämmitysjärjestelmä uudistamista? Ovatko ulkopistorasiat, vikavirtasuojat tai kosteusvahdit kunnossa? Onko kodin antennijärjestelmä valmis digitaalitelevision aikakauteen? Nyt kannattaa teettää kodin kunnostustyöt ammattilaisilla. Kuluttajat saavat asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustöistä 60 %:n verovähennyksen, silloin kun ostavat palvelun yritykseltä. Verovähennys tehdään yrityksen laskuun sisältyvästä työn osuudesta. Kun käyttää alan ammattilaista, saa laadukkaan työn vaivattomasti – ja nyt myös edullisesti. Kuluttaja saa nyt koko maassa hyödyntää verovähennysmallia, jonka ansiosta iso osa kunnostustyöhön käytetystä rahasta tulee takaisin ennakonpidätyksen pienentymisenä tai veronpalautuksena. Vähennyksen enimmäismäärä verovuodelta 2003 alkaen on veronmaksajaa kohden 1.150 euroa vuodessa. Tämä tarkoittaa sitä, että pariskunta saa vähentää yhteensä 2.300 euroa vuosittain. Jos haluaa maksimoida vähennysoikeuden ja teettää kerralla vähän isomman remontin, työt voidaan ajoittaa kahden verotusvuoden ajalle. Näin pariskunta voi käyttää hyväkseen jopa 4.600 euron veronvähennysoikeuden. Etu on suurempien remonttien osalta siis varsin merkittävä. Pelisäännöt verovähennysoikeudelle: Kotitalousvähennys on veronmaksajakohtainen. Vähennyksen enimmäismäärä on 1.150 euroa. Vähennys tehdään suoraan maksettavasta valtion tuloverosta. Vähennyksen saa asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyöstä (ei siis uudisrakentamisesta). Työn tekevän yrityksen täytyy olla merkitty ennakkoperintärekisteriin. Vähennyksen omavastuuosuus on 100 euroa vuodessa. Vähennyksen voi tehdä veroilmoituksen yhteydessä tai jo etukäteen hakemalla muutosta ennakonpidätysprosenttiin. Lisätietoja verovähennysoikeudesta saa kuluttajaneuvojilta puh. 8392 2406 ja verotoimistosta. puh. 731 120
Korsoko nyt slummikylä - voi hyvät hyssykät!
Tuossa vuodenvaihteen tienoilla saatiin sitten kuntoon Korson
ensimmäinen liikenne-ympyrä ja sen keskiö vielä taideteoksella
koristeltuna Korson keskustan pohjoisesta radanalituksesta länteen
Urpiaisentielle noustaessa. Sitä pyöritään nyt niin ympyrää Korson
Manhattanilla, että - kuuluvat teosta sillä nimellä kutsuvan. Ja kun
risteyksestä käännytäään etelään syöksytään kuulemma Korson slummiin.
Uskoisin, että osittain vanhan ja aikansa eläneen bentsiiniasemankin
päällä kohta valmiina lepäävä lukio- ja monitoimikeskus “Lumo”
uudistuneen kirkon rinnalla ei tuo mieliimme slummikylän tuntua, vaan
urbaanin Korson keskustan. Mutta - Se siitä.
Leppäkorventietä ajellessa on viime syksystä lähtien ja tällä
hetkelläkin saanut oivaa ilmaista opetusta pien- ja rivitalon
rakentamisessa. Kunhan sokkeli ja sinne piiloutuvat yksityiskohdat
saadaan valmiiksi, niin sitten omakotitalo alkaa hahmottua omaan
muotoonsa var-sin nopeasti. Voisi sanoa, että rakentumista seuratessaan
on kuin jatkokertomusta setvisi. Näyttävät olevan useamman kerroksen
ikkunapinnat nyt “trendikästä” tai “in”. Eräässä alueen turbovauhdilla
kootussa talossa jo asutaan - Talo tehtaalta tontille, “huispaus” ja ei
kun asumaan.
Tien toisella puolen pukkaa taas rivitaloa kaiken aikaa. Silläkin
puolella samoin kuin töisella on sokkelityöt olleet kai kivuliaimmat,
ainakin paljon aikaa vieneet. Mutta nyt tulee valmista kun
“vohvelinpalat” saahdaan kohdalleen ja seinää syntyy. On todella ilo
nähdä valmista asuntoa syntyvän Leppäkorpeen tuota vauhtia.
Lumista talvea!
Martti Eskelinen
Puheenjohtaja, Korson Oky
Useimpien meidän suomalaisten haaveena on oma talo ja oma ”ryytimaa”, mutta pääkaupunkiseudulla rakennusmaasta on kova kysyntä. Vanhojen omakotitalojen ympärillä on laaja pihamaa ja kiinteistöllä olisi käytettävissä rakennusoikeutta – jopa toisen omakotitalon rakentamiseen. Mitä vaihtoehtoja olisi jakaa kiinteistöä ja myydä osa kiinteistöstä?
Asunto-osakeyhtiön perustaminen oli 90-luvun alussa suosittu vaihtoehto, jos kiinteistöllä oli useampia asuntoja. Osakeyhtiön toiminta edellyttää lain muotojen noudattamista kuten kirjanpitoa ja erilaisten kokousten pitämistä. Asunto-osakeyhtiö omistaa kiinteistön ja sillä olevat rakennukset. Yhtiöjärjestyksessä sovitaan asunto-osakeyhtiölain mukaisesti osakkaiden väliset velvoitteet hoito-, korjaus- ym. vastuista. Maakaaren muutos vuonna 1997 toi uuden vaihtoehdon, kun kiinteistön omistus on jakautunut usealle omistajalle. Kiinteistön osaomistajat voivat laatia hallinnanjakosopimuksen ja kirjata sen käräjäoikeuteen. Osaomistajat ovat kiinteistön omistajia, jotka kukin vastaavat itse oman talonsa rakentamis-, hoito-, korjaus ym. vastuista.
Kiinteistön osaomistajien omistusosuudet eivät kerro, mikä osa kiinteistöstä on kunkin omistajan omassa käytössä ja mikä osa kiinteistöstä on yhteisessä käytössä. Hallinnanjakosopimuksessa osaomistajat voivat sanallisesti sekä karttapiirroksella määrittää kunkin hallinta-alueen rajat. Sopimus on vaihtoehto kiinteistön jakamiselle. Se on sovellettavissa, vaikka kiinteistöä ei voisi jakaa useammaksi tontiksi. Hallinta-alueiden määrittäminen ja niiden sijoittaminen kiinteistön alueelle on osaomistajien sovittavissa. Osaomistajan hallinta-alueen ei tarvitse olla yhtenäinen palsta, vaan sopimuksessa hallinta-alueet voidaan jakaa niiden käytön mukaisesti. Hallinnanjakosopimus luo edellytykset kiinteistön tarkoituksenmukaiselle käyttämiselle, koska myös osaomistajien yhteisessä käytössä olevat alueet – kuten leikkipiha, autopaikat - merkitään sopimukseen.
Kiinteistön käyttöön liittyvistä asioista ja niistä aiheutuvien kustannusten jakamisesta omistajien kesken on oikeus sopia hallinnanjakosopimuksessa. Myös kiinteistöön kohdistuvan rakennusoikeuden jakautumisesta eri osaomistajien kesken voidaan sopia. Sopimuksen sisällön pohtimista auttaa asettuminen kiinteistön määräosan ostajan asemaan. Jos itse olisit ostajana, mistä kiinteistön käyttöön liittyvistä asioista haluaisit sopia kiinteistön muiden omistajien kanssa.
Hallinnanjakosopimus ei poista kiinteistön omistuksen yhteisomistajuutta. Osaomistajat yhdessä päättävät edelleen yhteisomistusta ja kiinteistöä koskevista asioista, kuten rakennuslupien hakemisesta ja maan vuokraamisesta.
Hallinnanjakosopimuksessa tulee olla mukana kaikki kiinteistön osaomistajat. Sopimus sitoo osaomistajia heti sen laatimisesta lähtien. Kirjaamalla sopimuksen käräjäoikeuteen osaomistajat turvaavat omaa asemaansa. Kirjaamisen jälkeen sopimus sitoo myös mm. kiinteistön määräosan ostajaa samalla tavalla kuin se on sitonut sopimuksen tehnyttä myyjää. Hallinnanjakosopimus sitoo myös omistajien velkojia. Kukin osaomistaja voi käyttää omaa omistusosuuttaan velkojensa vakuutena, tällöin hallinnanjakosopimus osoittaa kunkin hallinta-alueen. Kirjaaminen ei estä sopimuksen muuttamista tai purkamista, jos kiinteistön käyttöön liittyvät olosuhteet muuttuvat.
Jos hallinnanjakosopimus ja sen käyttömahdollisuudet kiinnostavat sinua, Okopankin Lainopilliset palvelut voivat pohtia kanssasi asiaa. Kiinteistökauppaan liittyvien asioiden lisäksi mielellämme keskustelemme kanssasi testamentista, lahjoituksista, verosuunnittelusta, erilaisista varallisuutesi järjestelyistä. Tehdään yhdessä sinulle sopivat asiakirjat!
Korson omakotiyhdistyksen jäsenenä saat 20 euron Platinabonuksen. Platinabonuksilla, joita sinulle kertyy lisää asiakkuudestasi, voit maksaa pankkipalvelumaksuja kuten lainan kuluja ja lainopillisten palvelujen palkkioita.
Seuraavassa Kotilaisessa kerron kiinteistön lahjoittamisessa huomioitavista asioista.
Erja Hakanpää
Lakiasiainpäällikkö,
Okopankki Oyj Lainopilliset palvelut p. 1290 9280
Vantaan Korsossa ja etenkin Leppäkorven kaupunginosassa on meneillään voimakas pientalorakentamisvaihe. Alueen "valtaväylän" eli Leppäkorventien molemmille puolille valmistuu parhaillaan uusia pien- ja rivitaloja: pientalot itäpuolelle Villisiantien ja -kujan varrelle sekä rivitalot länsipuolelle.
Vantaan kaupunki osti aikoinaan "Korpivaaralta" nykyisen rakennusalueen, joka sai myöhemmin kaavoitusta tehtäessä nimen "Amer - kaava", palstoitti sen ja myi 52 noin 600 neliömetrin tonttia ostokilpailussa mukana olleille.
Kaupunki myi tontit pisteytysjärjestelmän mukaisesti. Pisteytyksessä painotettiin ostajaehdokkaiden nykyistä ja alkuperäistä vantaalaisuutta, työpaikkojen kotikuntaisuutta, perheiden kokoa ja monia muita asunnon tarpeeseen liittyviä seikkoja.
Tonttien halukkaita ostajia oli yli 200 ja näin ollen keskimäärin joka 4. halukas ostaja sai tontin. Monet tontinhankkijat pitivät Vantaan kaupungin tarjousta houkuttelevana.
"Rakennustekniikan" suhteen vallitsee melko yhtenäinen linja so. uudet rakentajaperheet ovat valinneet jonkin talorakentajan talopaketin. Paketin laajuus luonnollisesti vaihtelee. Korson Omakotiyhdistyksen haastattelemista kolmesta rakentajaperheestä kukaan ei ollut tyytymätön tilaamaansa talopakettikokonaisuuteen, vaikka joitakin epäselvyyksiä esim. talopaketin sisältämästä myyjän työosuudesta esiintyikin, kuten yksityiskohtaisista haastatteluista tarkemmin selviää.
Uudistalonsa rakentajat ovat yleisimmin aloittaneet talonsa rakentamisen aivan vuoden 2000 loppupuolella, ja odotettu sisäänmuuttohetki on vapun tietämillä, joillakin jopa aikaisemmin; yksi perhe toimi "salamavauhdilla", ja talossa suoritettiin sisäänmuuttotarkastus 4.päivänä siitä, kun talopaketti oli toimitettu rakennuspaikalle.
Kaikki haastatellut perheet ovat tyytyväisiä uuteen asumiseensa. Asuinympäristö on mitä "omakotiystävällisin", junalle on lyhyt matka ja muukin joukkoliikenne toimii. Lisäksi ala- ja yläasteen sekä lukion koulut ovat lähellä, samoin kauppa-, pankki - ja terveyspalvelut.
Korson kehittäminen on ollut Aviapoliksen eli Helsinki-Vantaan lentokentän lähialueen "varustamisen" rinnalla oikeutetusti Vantaan kaupunkisuunnitteluhankkeiden toteuttamisen kärjessä. Sanonta "Nyt on Korson vuoro" on ainakin Villisiantien alueen uusien pientalojen rakentamisen osalta vastannut em. lupaukseen täydellisesti.
Pekka ja Jolanda Mötön uudistalo on valmistumassa osoitteessa Villisiantie 12. Rakennuksella häärii tällä hetkellä kaksi Pekkaa, toinen on omistaja Pekka Möttö ja toinen Pekka, varsinaiselta ammatiltaan kirvesmies, tekee kaikkia omakotitalon rakennustöitä. Villisiantien alue kiinnosti Mötön perhettä siksi, että asuinympäristö ei muutu nykyisestä juuri lainkaan, sillä perhe asuu tällä hetkellä paritalossa n. puolen kilometrin päässä Villisiantieltä. Kuusihenkinen perhe, jossa on neljä lasta, tarvitsee kuitenkin lisätilaa ja siis isomman asunnon. Tärkeää on, että lasten koulu pysyy samana, eli he voivat käydä jatkossakin lähellä olevaa Leppäkorven koulua. Rakennuksen yläkertaan valmistuukin jokaiselle lapselle oma huoneensa.
Möttöjen talo on kolmikerroksinen eli kellarikerros on myös käytössä. Perhe osti valmiista Omatalo-mallista hieman sovelletun talopaketin rungon. Muut työt tehdään omin ja vierastyövoimin paikan päällä.
Uudisrakennuksen työt aloitettiin marraskuussa 2002 "montunkaivuulla". Marraskuun 11. päivänä
muurattiin antura. Muutto uuteen taloon tapahtuu tulevan kevään aikana. Alkuperäiset suunnitelmat ovat toistaiseksi toteutuneet miltei täydellisesti; vain muutamia putkitusvetoja on jouduttu suorittamaan toisin kuin alunperin oli kaavailtu. Paukkupakkasetkaan eivät estäneet "tuulensuojassa" jo olleen talon sisärakennustöitä; kova pakkanen aiheutti vain epämukavuutta.
Haastatteluhetkellä rakennuksella on käynnissä kosteiden tilojen seinien pystytys. Työnjako on se, että omistaja-Pekka kantaa harkkoja sisään ja apu-Pekka muuraa seiniä. Tämä työvaihe tulee alakerran osalta tehdyksi yhdessä päivässä.
Pekka Möttö on tyytyväinen uuteen asuinympäristöönsä ja rakennustöiden edistymiseen aikataulun mukaisesti. Pekka on kotoisin Kiteeltä, jossa hän asui 21 vuotta. Jouluna -95 hän muutti Korsoon. Pekan vaimo Jolanda on hollantilainen ja he ovat tunteneet toisensa jo pienestä pitäen.
Pekka Möttö on kiinnostunut Korson Omakotiyhdistyksen toiminnasta ja jäsenyydestä siinä sekä Vantaan Omakotiyhdistysten Keskusjärjestön neuvottelemasta sähkösopimuksesta Vantaan Energian kanssa. Tähän sopimukseen voivat kaikki Korson Omakotiyhdistyksen jäsenet liittyä.
Antti ja Irma Kakkori asuvat tällä hetkellä Helsingin Kivikossa. Heidän työpaikkansa ovat kuitenkin Vantaalla. Siksi Vantaa kiinnosti uutena asuinpaikkana. Antti Kakkori piti myös Vantaan kaupungin tarjousta Villisiantien pientalotonteista houkuttelevana. Asunnon perusratkaisuksi Kakkorit päättivät hankkia Kastelli-talon Raatiherra-talopaketin. Kakkorien hankkima talopaketti sisälsi talon runkorakenteiden lisäksi ikkunat asennettuina sekä betonitiilikaton niin ikään asennettuna. Antti Kakkori päivittelee sitä, että talopakettiratkaisua hahmotellessaan tilaaja ei helposti saa tietoonsa eri talopakettien sisältöä. Hänenkin tapauksessaan paljastui vasta talon pystytysvaiheessa, että ulko-ovien asentaminen ei kuulunut talopakettiin. Lisäksi hankaluuksia aiheutti se, että talopaketin osat tulivat eri paikoista ja vääriä toimituksia joutui palauttelemaan. Kaiken kaikkiaan Antti Kakkori on kuitenkin tyytyväinen talopakettiratkaisuun. Rakentaja joutuu aina rakennusprosessin jossain vaiheessa pikku vaikeuksien uhriksi. Joulunajan kylmät säät puolestaan aiheuttivat varmaankin viivästystä kaikille rakentajille.
Antti Kakkori pilkkoi muut työt kuten sähkö-, putki- ja ilmastointityöt pikku urakoihin. Hyvänä puolena hän pitää sitä, että pystyi oman työnsä ohella suorittamaan näihin urakoihin liittyvät hankinnat asiantuntevasti ja ajan kanssa.
Alkuperäiskaavailut ovat toteutuneet suunnitelmien mukaisesti. Ainoa suurempi suunnitteluvirhe tapahtui siinä, että autotallin ja viereisen varaston kantava väliseinä tuli pystytetyksi väärään paikkaan. Talotoimittaja muurautti uuden harkkoseinän oikeaan paikkaan.
Rakennustyöt aloitettiin lokakuun lopulla 2002 ja sisäänmuutto tapahtuu näillä näkymin toukokuun alussa tulevana keväänä. Kielteisenä puolena Antti Kakkori pitää sitä, että kustannukset ovat ylittyneet n. 10 %:lla.
Antti on kotoisin Kauhajoelta Pohjanmaalta ja asunut Ruotsissa 20 vuotta. Irma-vaimo on inkeriläinen paluumuuttaja. Perheeseen kuuluu lisäksi 18- ja 5- vuotiaat tyttäret.
Kakkoreilla on sähköllä toimiva lattialämmitys. Siksi he ovat kiinnostuneita Vantaan Omakotiyhdistysten Keskusjärjestön neuvottelemasta omakotiyhdistysten jäsenten sähkösopimuksesta.
Keijo Johansson
Korson Oky
| |
| |
|
| |
| |
| |
|
| |
| |
|
|
Älkäämme hötkyilkö. Kyllä Korsommekin kehittyy. Annetaan vain aikaa. Mikkolan liepeillä rakennetaan pientalo-rivitaloasutusta, vinosti vastapäätä Esson asemaa on metsä raivattu pois kauppapalvelujen tonttia varten, "Käärmetalo" on saanut rakennusluvan, keskustassa rakentuu "Korsokeskus" sekä Korson pohjoinen alitus valmistuu liikenneympyröineen Leppäkorventien molemmin puolin ollaan tutkimassa maastoa ja kenties kohta vesi- ja viemäriverkosto sekä tienpohjat löytävät alueella paikkansa. Sitten vain pientalojen ja muutaman kolmikerroksisen kerrostalon tekoon.
Kuin yllätyksenä Leppäkorvessa myös Kontiotien ja Ilvestien pohjia uusitaan ja luvassa on jalankulkuväyliäkin. Ohoh! Vilkastuukohan paikallinen linja-autoliikenne vai ennakoiko tämä kaikki Urpian seisaketta? Niin tai näin, entisen Sokevan tontin reunaan on myös ilmestynyt komean rakennuksen esittelykilpi.
Entä sitten Kulomäentien etelä- ja Kulomäen asuntoalueen länsipuolella nouseva läjitysalue? Alueesta on laadittu jatkosuunnitelmat sen laajentamiseksi länteen päin ja sen on lopullisesti tarkoitus olla 90 metrin korkuinen. Mäestä on tarkoitus tehdä "minitalviurheilukeskus" suksi- ja pulkkalaskettelukeskus 300 metrin pituisine ja 62 metriä nousevine hiihtohisseineen. Sieltä löytyy piirrettynä myös koirakoulutusalue huoltorakennuksineen ja paikoitusalueineen.
Kun vielä yhteisponnistuksin Koivukylän väen kanssa voisimme ja onnistuisimme toteuttamaan täysimittaisella kilpauintiradalla varustetun uimahallin!
Kauan, kenties ihmissukupolvi sitten, oli aivan Korson keskustassa, radan varressa teollisuutta. Hyvinvoinnin ja vaurauden kasvun myötä se laajeni ja alkoi etsiä suurempaa toimitilaa. Mikkolan asuntoalueen läheisyydestä tuntui löytyvän tilaa. Asiat etenivät silloinkin kaikessa hiljaisuudessa, kunnes oltiin melkein hankkeen toteutusvaiheessa.
Vasta silloin alueen asukkaat heräsivät toteamaan mitä oli tapahtumassa ja ettei aiottu teollisuusmuoto saasteita tuottavana sovellu toteutettavaksi alueelle, joka sijaitsee välittömästi asuinalueen tuntumassa.
Asukkaat saivat apua, jopa kaupungin kunnallisvaltuutettuja myöten, lennäkkejä jaettiin "savusta savuun" ja pidettiin tiedotustilaisuuksia.
Yrittäjä totesi tilanteen, veti johtopäätökset ja anoi yritykselleen toimitilaa kunnan rajan takaa, naapurikuntaan toteutuvalta teollisuusalueelta.
Siellä uusi laitos menestyi, eikä haitannut silloisine viimeisen päälle nykyaikaisine laitteineen asukkaita eikä ympäristöään.
Hieman silloin ihmeteltiin viranomaismenettelyä asian eri vaiheissa.
Tänäänkin voisi moniselitteisesti sanoa, että naapurikunta jyrää. Samalle teollisuusalueelle, tosin sen ääripäähän, on naapurikunta antanut, toisen kunnan asukkaista välittämättä ja heitä asiassa kuulematta, vaikka ovat samanlaisia naapureita kuin viereiset muut laitoksetkin, luvan toteuttaa ympäristölleen selvästi haittaa tuovan laitoksen. Kaikki on tapahtunut hissun kissun, pikkuhiljaa.
Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa… Niinpä niin!
Eikö kuntanaapurien välinen yhteistyö nykyaikana pitäisi
olla sen verran tehokasta, ettei asukkaiden välittömään läheisyyteen
sallittaisi yrityksen toteuttaa ympäristöä saastuttavaa teollisuutta?
Eivätkö konsulit vieläkään valvo? Emmekö todellakaan ihmispolven
aikanakaan opi mitään, vai olemmeko sokeita kovakorvia?
Nyt viimeistään tarttis tehdä jotakin.
Martti Eskelinen
Kotisivut toimivat yhdistyksen tiedotuskanavana Kotilaisen rinnalla. Uusi tekniikka tarjoaa uusia mahdollisuuksia kehittää tiedottamista ja tietopalveluja alueemme pientaloasukkaiden tarpeisiin. Tarkoituksena on pitää kotisivujen sisältö myös jatkossa alueemme asukkaita kiinnostavana ja ajan tasalla. Sivut on tehty alueemme pientaloasukkaita varten. Toivottavasti niistä on jo alkuvaiheessa hyötyä yhdistyksemme nykyisille ja tuleville jäsenille. Tiedonvälitys on rakennettu kaksisuuntaiseksi niin, että toisaalta sivuilla kerrotaan yhdistyksestä ja annetaan hyödyllistä tietoa / yhteyksiä alueemme pientaloasukkaille ja toisaalta yhdistykselle voi lähettää viestejä sähköpostitse nettisivuilta tai omasta sähköpostijärjestelmästä osoitteella http://netti.nic.fi/~korson .
Toivomme palautetta sivuista.
Sivut on tarkoitettu alueemme pientaloasukkaiden käyttöön ja hyödyksi. Siksi käyttäjien antama palaute nyt toteutetuista ratkaisuista ja sisällöstä on meille tärkeää. Lisäksi ajatuksia ja uusia ideoita sivujen ja sisällön kehittämiseksi otetaan mielellään vastaan. Kehitetään sivuja yhteistoiminnassa tarpeiden mukaan niin, että uudesta välineestä saadaan hyödyt irti
Taisin tuossa maalis- huhtikuun tietämissä tällä palstalla todeta muutaman sanan Korsomme keskustassa sijaitsevasta Korsotalosta.
Keskustaa kaavoitetiin uudelleen tuon talonkin kohdalta ja sen paikalle oli tulossa, kenties piankin, kauppakeskus, mutta ei tule enää vähään aikaan. Kaavoitusvaiheessa saimme osallistua lausunnoillamme kaavan viilailuun ja rakenteluun. Kaavan ollessa menossa valtuustoon hyväksyttäväksi siitä yllättäen löytyi vielä demokratian nimissä korjattavaa, joten taisimme päätyä asiassa takaisin lähtöruutuun. Näin oli valittaja päättänyt. Korsotalo seisoo siis sopimuksettomassa tilassa. Kiusantekoa vai demokratian suomaa vallankäyttöä? Korso on Korso.
Paikallinen ilmaislehti tiesi kertoa, että Keravan kaupungissa rautatienrakentajat askaroivat kovasti neljännen raiteen parissa. Asemanseutu muuttuu, raiteen loppupäälle löytyy uoma ja vuonna 2004 on kaikki valmiina lähiliikenteen erinomaiseksi soljumiseksi. Kaukoliikennekin sujuu lähes asemarakennusta hipoen. Vanha veturi on viety ehostukseen ja tullee puunattuna ja lähes uudenkarheana nelosraiteen lähettyville uutta menoa ihmettelemään.
Ihmettelemistä riittää edelleen Korsossakin. Lähelläni kulkevan Kärppätien pintaa korjattiin kesällä ja kohta koko tie siirtyy 20 metriä itäänpäin uuden raiteen tieltä. Rahaa sinne sun tänne. Nurmea ei ehditty ajaa kertaakaan koko kesänä Kärppäpuistossa - tokko muuallakaan.
Korson aseman pohjoisen alituksen suhteen voi todeta, rakentamisen taas jatkuvan, jos ei muusta niin Korson lukion kautta kulkevasta kiertotiestä. Valmistuisiko väylä ajettavaan kuntoon marraskuun loppuun mennessä?
Oheinen kuva kertoo ilman sanoja, millaista jälkeä alituksessa syntyy
kunnon murikalla uuteen kaakelipintaan, mutta hyvät ihmiset, minkä
tähden noin on tehtävä?
Sitten vielä vähän hyvääkin. Korson ehostuneen ja laajentuneen kirkon viereen on alkanut rakentua uusi opinahjo, joka sen lisäksi, että siitä tulee näöltään upea, tulee pitämään sisällään tiloja, jotka suovat toimintaympäristön mitä moninaisimmille harrastuksille. Odotellaan, Korson vuoro on vasta alkanut, eikä loppua näy horisontissa.
Kätketään kukkaistutukset pakkasilta ja odotetaan talven tuloa.
Korson aluetoimikuntaan kuuluvat seuraavat jäsenet: Pentti Puoskari, Jyri Heikkinen, Margaretha Peltola, Marja Rantala, Heidi Ionnidou, Esko Keskinen, Tuomo Permikangas, Marja-Liisa Hauta-aho, Juhani Pirinen, Ilmari Heinonen, Katri Kiviranta, Seppo Elf ja allekirjoittanut puheenjohtajana.
”Aluetoimikunta edistää alueensa asukkaiden hyvinvointia ja alueensa kestävää kehitystä tavoitteenaan viihtyisä ja turvallinen elinympäristö sekä monipuoliset ja omaleimaiset yhdyskunnat. Aluetoimikunta toimii vuorovaikutuksessa asukkaiden ja yhteisöjen kanssa sekä pyrkii edistämään asukkaiden osallistumismahdollisuuksia alueensa yhdyskuntarakenteen, väestön elinolojen ja palvelujen kehittämiseen.”
Yllä oleva on suora lainaus Vantaan kaupunginvaltuuston hyväksymästä aluetoimikuntien johtosäännöstä. Aluetoimikunta on mielestäni pantu ”paljon vartijaksi” oman alueensa asioissa ja vastuu on suuri, vaikka valta rajoittuukin lähinnä lausuntojen antamiseen ja nyt myös ensi kerran alueelle myönnetyn aluerahan käytöstä päättämiseen. Korson aluetoimikunta on toiminut nyt tällä kokoonpanolla vajaan vuoden ja olen kyllä ilokseni huomannut, että aluetoimikunnan mielipiteitä on kuunneltu varsinaisissa päätöksentekoportaissa niissä asioissa, joihin olemme pyrkineet vaikuttamaan.
Se, mikä voisi mielestäni toteutua paremminkin, on vuorovaikutus asukkaiden kanssa. Yhteispalvelupisteen kautta meihin saa yhteyden, eikä suora yhteys jäseniin ole pois suljettu, yhteystiedot löytyvät Vantaan kaupungin nettisivuilta ja puhelimitse kaupungin neuvonnasta sekä tietysti Yhteispalvelupisteestä Korsosta. Ottakaa rohkeasti yhteyttä mieltänne askarruttavissa asioissa, aluetoimikunnan tehtävä on palvella alueensa asukkaita!
Merja-Liisa Vasarainen
Korson aluetoimikunnan pj
Digitan tekninen neuvonta on Vantaan kaupungin tilauksesta selvittänyt tv-lähetysten näkyvyyttä Korson Kulomäen alueella. Alueella on ollut häiriöitä tv-kuvassa. Mittauksissa todettiin, että osa tv-lähetysten häiriöistä johtui kiinteistöjen antennijärjestelmistä ja osa täyttömäen ja puuston aiheuttamista esteistä. Epäedullisissa vastaanottopaikoissa kuvan laatu voi vaihdella vuodenaikojen ja sääolosuhteiden mukaan.
Samalla mittauskierroksella mitattiin myös digitaalisten televisiolähetysten vastaanotto ja todettiin, että digi-tv-lähetykset näkyivät hyvin.
Digitaaliset televisiolähetykset ovat jo alkaneet eteläisessä ja läntisessä Suomessa ja digi-tv-verkko laajenee vuoden loppuun mennessä niin, että yli 70 prosenttia väestöstä asuu sen piirissä. Digi-tv tuo katsojille lisää ohjelmavaihtoehtoja, uusia vuorovaikutteisia lisäpalveluja ja parantaa televisiokuvan laatua nimenomaan sellaisilla alueilla, joilla maastoesteiden vuoksi on heikko kuva.
Maanpäällisten digi-tv-lähetysten vastaanotto ei edellytä erityistä digitaalista vastaanottoantennia, mutta se edellyttää kiinteistöjen antennijärjestelmiltä riittävää suorituskykyä ja digi-tv:n vaatimaa varustusta. Taloyhtiöiden, myös pari- ja rivitalojen, kannattaa siis tarkistuttaa antennijärjestelmien kunto. Digi-tv-vastaanoton perusedellytykset ovat koko UHF-alueen kattava antenni (k21-69), vahvistimet digi-tv-palveluille ja jakoverkon UHF-kelpoisuus.
Omakotitaloissa digi-tv-lähetysten vastaanotto ei aseta erityisiä vaatimuksia antennijärjestelmille. Useimmissa omakotitaloissa nykyinen antennijärjestelmä on UHF-kelpoinen ja mikäli se kattaa koko UHF-alueen, palvelee se muutoksitta myös digi-tvvastaanottoa - edellyttäen että antenni sinänsä on vielä hyvässä kunnossa.
Riitta Kontula
Viestintäpäällikkö
Digita Oy
Korson Omakotiyhdistys on avannut kotisivut osoitteessa:
http://netti.nic.fi/~korson . Sivuilta löydät ajankohtaiset asiat,
toimihenkilöt yhteystietoineen, jäsenedut ja yhteistyösopimukset,
nettilehden, vinkit ja tietoa Suomen Omakotiliitosta sekä Vantaan
Omakotiyhdistysten Keskusjärjestöstä. Sivuilta voit myös liittyä jäseneksi
ja ilmoittaa osoitteenmuutoksen. Nyt voit myös sähköpostilla antaa palautetta
ja ideoita johtokunnan toimintaan. Voit myös lähettää esimerkiksi
edunvalvontaan liittyviä ehdotuksia tai antaa tietoa epäkohdista.
korsonoky@nic.fi
Nyt on sitten kesä, kylmän kesäkuun jälkeen ja itse kukin on varmaan saanut niin sadetta kuin auringon paistettakin.
Omakotiasukkaalle tämä kesäaika on varmasti touhuamisen, vanhan korjailun, uudistamisen kuin olevasta nauttimisen aikaa. Ainakin minä koen kesän voimakkaana värien loisteena ja levollisen olon aikana.
Tehtävää riittää, mutta joutenoloonkin on aikaa löydyttävä, kenties kesämökille,
kenties soutelemaan tai purjehtimaan tai osallistumaan erilaisiin tapahtumiin.
Tulipa
tuossa maalailtua niin että melkein oma Korsomme oli unohtua. Ei sentään.
Tikkurila-Kerava
nelosraiteesta on ohitusosa valmistumassa. Suunnitelmat radan loppuosasta ovat
paperilla valmiina ja rakentamiseen ryhdytään, mikäli valtion ensi vuoden
talousarvioon löytyvät riittävät miljoonat.
Radan
edut ovat kaikkien tiedossa, niistä ei nyt enää kiikasta –vain rahasta.
Suunnitelmissa
on edelleenkin yksi uusi asema Korson ja Savion välillä. Se sijoittuu Kärppätielle,
pari- kolmekymmentä metriä ennen Kärppä- ja Ahmatien risteystä.
Radan
rakentamisen yhteydessä toteutetaan tämän Urpian seisakkeen laiturirakenteet
ja radanalitukset, mutta ei lopullisia laiturijärjestelyjä. Eikä sitä oteta
käyttöön vielä kenties vuosikymmeniin. Tarvitaan lisää asukkaita, junankäyttäjiä.
Alitus
sentään toteutetaan ”kunnollisena”. Kenties se alkuun toimiikin hyvin
esimerkiksi ympäristöystävällisenä ”hirvikäytävänä”, varsinkin jos
se vuorattaisiin sammalella.
Leikki
sikseen. Tuntuu vain jälleen niin kummalliselta kun koko työn kustannuksista,
noin 310 miljoonasta, Urpian seisakkeen valmiiksi rakentamisen aiheuttama lisäys
olisi vain hieman yli 10 miljoonaa. Sitä jää niin kuin kysymään, että eikö
työn loppuunsaattaminen vuosien päästä, uusine työmaan
aloituskustannuksineen ja muutenkin vanhan paikkaaminen ja täydennysrakentaminen
tulisi kalliimmaksi. Kyllä niitä matkustajia jo muutaman vuoden kuluttua riittää
tehtyjä laskelmia vastaamaan.
<<<Mutta mistä löydämme asialle sen viisaan ja neuvokkaan asiamiehen?
Miksi meille on tullut jo lähes tavaksi heittää risuja ja oksia- jopa pensaita- lähimetsiin, polkujen varsille? Haluammeko, että siinä on kohta laiton kaatopaikka? Emme kai?
Vanhan perinteen mukaan olemme ne polttaneet tuhkaksi. Nyt voimme jopa silputa ne ja sijoittaa esimerkiksi pensaiden juurille rikkaruohoja ehkäisemään. Ja siinä ne vähitellen maatuvat käyttökelpoiseksi kasvualustaksi.
Olet varmaankin huomannut Korsossa liikkuessasi kadulle kasvavia pensasaitoja sekä puiden oksia. Olet kenties nähnyt myös energialaitoksen urakoitsijat katkomassa puiden latvoja. Ajoradalle ja jalkakäytäville kasvavat kasvit aiheuttavat tienpitäjälle ja –käyttäjille monenlaista harmia. Pensasaidat peittävät näkyvyyttä risteyksissä, puiden oksat raapivat autoja sekä talvisin aurakoneet eivät pysty auraamaan koko kulkuväylää, vaan joutuvat koukkaamaan tielle kasvavan aidan kohdalla. Olet kenties ihmetellyt miksi liikennemerkki on pystytetty naapurin pensasaidan sisään, vai onko sittenkin naapurin pensasaita valloittanut osan katualueesta.
Nyt olisi tarkoitus saada leikattua katualueelle kasvavia kasveja. Asukkaat ovat velvollisia poistamaan omalta pihaltaan kadulle kasvavat oksat. Vapaa tila, joka vaaditaan katualueella on ajoradan kohdalla 4,8 m ja jalkakäytävällä 3,0 m tien pinnasta ylöspäin mitattuna. Sivusuunnassa tulisi vapaan tilan olla 0,5 m tienreunasta ulospäin. Vanhoilla omakotialueilla katuja on levennetty paikoitellen, jolloin moni aita on jäänyt liian lähelle kadunreunaa. Tällaistenkin aitojen tielle kasvavat osat tulee poistaa tai mahdollisesti koko aita poistaa ja istuttaa uusi kauemmaksi tiestä. Monen ongelman takana on myös aitojen hoitamattomuus ja tietämättömyys miten pensasaitoja tulisi leikata. Osaltaan ongelmia aiheuttaa myös epäonnistunut kasvivalinta.
Nyt kannattaa siis miettiä oman pihan katuun rajoittuvia kasveja ja tarkistaa tilanne omalta kohdaltaan. Monelle saattaa olla jopa epäselvää missä hänen tonttinsa raja kulkee, mutta siihen löytyy apu Tonttiosastolta. Tontin ja kadun rajan selvittyä kannattaa poistaa reilusti kadulle kasvavat oksat, sillä ne tullaan ennemmin tai myöhemmin poistamaan kaupungin toimesta. Hoitamalla aidat kuntoon saa omistaja niistä myöskin itse silmän iloa. Kuusiaidat ovat suurin ongelma, joten niihin kannattaa paneutua kunnolla. Jos kuusiaita on päässyt kasvamaan katualueelle ja sitä joudutaan kaventamaan kymmeniä senttejä tulee aitaan väistämättä aukkopaikkoja. Kuusiaita täytyy leikata pienestä pitäen vuosittain, koska kuusella ei ole jälkisilmuja joista se voisi uusiutua. Kuusta leikataan siten, että vain uusinta kasvua eli edellisenä kesänä kasvanutta versoa lyhennetään. Lehtipensasaidat voidaan useimmiten uudistaa leikkaamalla aita noin 10 cm korkuisille tapeille. Hoitamalla sen jälkeen aitaa säännöllisillä leikkauksilla vähintään kerran vuodessa, mieluiten kolmesti kesässä.
Syksyllä 2001 Puisto-osasto aloittaa oksien poistoleikkaukset, jotka tulevat jatkumaan useamman vuoden ajan. Leikkaukset suoritetaan periaatteessa 50 cm:n etäisyydeltä kadunreunasta tai tontin rajalta. Leikkaukset suoritetaan moottorisahalla ja ammattikäyttöön tarkoitetulla aitaleikkurilla. Leikkuutyön jälki saattaa siis olla paikoitellen samanlaista kuin energialaitoksen urakoitsijoilla. Leikkuutyössä noudatetaan näitä sääntöjä eikä tontin puolelle tulla. Joitakin korkeammalla sijaitsevia oksia poistamme tankosahoilla, jolloin leikkuujälki on hyvä. Puisto-osasto tarjoaa asiantuntemustaan neuvonnan muodossa asukkaiden käyttöön liittyen kyseiseen aiheeseen. Erityisesti kuusiaitojen omistajat ottakaa yhteyttä ongelmatilanteissa.
Pyritään yhteistyöllä ja jokainen omalla panoksellamme aikaansaamaan turvallisempi ja viihtyisämpi Korso.
Yhteistyö terveisin,
Etumies I. Saarinen
Puisto-osasto/ Korson piiri / kunnossapito
p. 0400-619362
"Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, ne hämmästyttää,
kummastuttaa
pientä kulkijaa". Noin kai ne menivät laulun sanat. - Niin, tai totanoin,
onhan niitä meillä Korsossakin.
Eräskin pällistelijä tässä eräässä ilmaislehdessä väitti, ettei
meillä itä-Vantaalla olisi katuja lainkaan. Pieni tarkistus olisi muuttanut
koko pakinan luonteen toiseksi, vienyt mehut koko herjalta, sillä Havukoskella
ainakin sellainen, siis katu, pitäisi löytyä. Mutta mitä noista. On
Korsollakin ihmetyksiä ihan omasta takaa ja kai lisääkin saadaan aikojen
saatossa. Kun tähän mennessä ei ole voinut kävellä
jalkakäytävällä tai pikemminkin saanut, ettei törmäisi vahingossa
"Korsotaloon", niin nyt voi harjoitella enemmän tai vähemmän
turvallista liikehdintää aseman pohjoispuolella, rautatien alituksen
"alun" liepeillä. Jäätyneitten valumavesien päällä tilanne voi
muodostua liukkaaksikin.
Onhan siellä tiemmä tien väliaikaisen tai tilapäisen loppumisen merkkejäkin, että ajoneuvoilla ainakaan ei sinne pidä mennä yrittämään, mutta kuulemma ensi syksyyn saakka voi radan alla sentään sadetta pitää tai kokeilla pääsyä asemalaiturille, muuten vain käveleskelyn ohella.
Ja jalkakäytävässäkin löytyy. Vaan länsipuolella joutuu ryömimään,
jos ylös yrittää.
Vuosia on alitusta tehty, parit talvetkin menneet, tokkopa kohta valmistuu
liikenneympyröineen sun muineen.
Niin, laiturista tulikin mieleeni, että nykyisen taksiaseman ja vanhan asemalaiturin seutuville on kaavoitettavana bussi- eli linja-autoterminaali. Kyllä se liikenne sitten vasta soljuu Korsossakin.
Jotta on niitä ihmeellisiä asioita meilläkin ja lisää varmaan tulee.
*************
Muuten, asiasta kolmanteen, yhdistyksemme on valmistamassa kotisivua internetiin ja tulet löytämään sen muun muassa Suomen Omakotiliitto ry:n linkkinä.
Omakotiliitto löytyy tunnuksella:
