Facebook

Yhdistyshistoriaa

Kuvateksti

40 VUOTTA EDUNVALVONTAA

Korson Omakotiyhdistyksen historiikki vuosilta 1972 - 2012

Yhdistyksen perustaminen

 

Yhdistys perustettiin Leppäkorven Pienkiinteistöt -nimisenä 14.6.1972 rouva Anni Alkulan kotona osoitteessa Kärppäkuja 2. Perustavan kokouksen puheenjohtajana toimi Vilho Korpela ja sihteerinä Anni Alkula. Paikalla olivat seuraavat 15 perustajajäsentä: Aavikko Maila, Alkula Anni, Auvinen Erkki, Berg Oskar, Berg Vilho, Heiskanen Kerttu, Järvinen Saimi, Järvinen Vihtori, Kauppinen Airi, Karhinen Antti, Korpela Vilho, Saralaakso Heimo, Tappola Pauli, Tikka Karl ja Vuorela Kalle.

Kokous päätti, että yhdistys liittyy jäseneksi Suomen Pienkiinteistöliittoon, ja että yhdistys anoo Vantaan Omakotiyhdistysten Keskusjärjestön jäsenyyttä, kun rekisteröinti on saanut lainvoiman.

Kokous hyväksyi Suomen Pienkiinteistöliitto ry:n jäsenyhdistysten mallisäännöt (B-säännöt), joiden mukiaan yhdistyksen tarkoituksena on toimia pienkiinteistönomistajain ja -haltijoiden yhdyssiteenä, valvoa heidän yleisiä ja paikallisia etujaan sekä edistää heidän kiinteistön omistusta ja hallinta koskevia harrastuksiaan.

Yhdistys merkittiin yhdistysrekisteriin 6.10.1972, nro 110987.

Vuonna 1974 yhdistyksen nimi muutettiin Korson Omakotiyhdistys r.y.:ksi.

TIEDOTE/OTE yhdistyksen ensimmäisestä johtokunnan kokouksesta:

LEPPÄKORVEN PIENKIINTEISTÖT-YHDISTYS ALOITTANUT TOIMINTANSA

Yhdistyksen johtokunta valitsi kokouksessaan, joka pidettiin 22.6.1972 Anni Alkulan kotona Kärppäkuja 2 Korso, työvaliokunnan ajamaan alla mainittujen paikkakuntalaisia kiinnostavien asioiden toteutumista.

a)      Leppäkorvessa olevan maauimalan puhdistamisen toteutuminen useammin

b)      Nopeusrajoitusmääräyksen saaminen Leppäkorventielle

c)       Leppäkorven ja Korson alueen tienvarsien siisteydestä huolehtiminen

d)      Vesi- ja viemäriverkoston rakentamisen kiirehtiminen

e)      Korsossa pysähtyvien junien lukumäärän lisääminen ruuhka-aikoina

f)       Urpian seisakkeen saaminen Korson ja Savion liikennepaikkojen välille

g)      Suojatien saaminen jalankulkijoita varten Korson rautatieylikäytävälle

h)      Leppäkorventien tievalojen parantaminen

Korsossa 22.6.1972

Kokouksen puolesta

Vilho Korpela                               Anni Alkula

Puheenjohtaja                              sihteeri

 

Yhdistyksen puheenjohtajat:

Vilho Korpela                      vuosina 1972, 1974

Airi Kauppinen                    vuosina 1973

Keijo Johansson                 vuosina 1975-1990

Heikki Kämäräinen             vuosina 1991-1998

Martti Eskelinen                  vuosina 1999-2004

Kai Etelämäki                      vuosina 2005-2009

Seppo Pere                        vuosina 2009-2011

Hannele Puusa-Ruohonen alkaen 2012-


 

Yhdistys on osallistunut alueen kauneimman pihan kilpailuun.

Niitä ovat olleet vuosina 1973-2004


1973              Svea Kujala, Kontiotie

1975              Linnea ja Henrik Johansson,
                      Vierumäentie

1983              Kyllikki ja Tauno Ahonen,
                      Käkipolku

1985              Raili ja Ari Vink, Ahmatie

1987              Airi ja Veijo Lehtimäki, Ahmatie

1989              Rauha ja Eugen Lindström,
                      Peippokuja

1991              Airi Vaaranto

1993              Kaarlo Vitakoski, Viklokuja

1995              Virpi ja Jouko Hynninen,
                      Kuhankeittäjäntie

1997              Ritva ja Kai Etelämäki, Piisamirinne

2000              Ulla ja Pekka Aalto, Kyyhkyrinne

2004              Pirjo ja Raimo Jalonen,Kauriintie

Pihakilpailua VOK:in toimesta ei ole järjestetty, tosin emme ole VOK:in jäseniäkään


Yhdistyksen toimintaan liittyviä teema-iltoja ja jäsentilaisuuksia:

1980             Tietoa terveyspalveluista, kaavoituksesta,  
                      kunnallistekniikasta ja liikenteestä

1981              Syysiltamat tanssiaisineen suuressa 
                      salissa (juhlasalissa). Musiikista vastasi
                     "Rytmi pois"

1982              Yhdistyksen 10-vuotistaipaleen kunniaksi 
                      arvottiin jäsenten kesken 4 pääsylippua 
                       jääkiekon MM-kisoihin Helsingin   
                       juhlasalissa.

1982               10-vuotisjuhlia vietettiin 23.10.  
                         musiikkiesitysten, lausunnan, 
                         yhteislaulun, tanssiaisten ja diskon 
                         merkeissä.

                      13.11. Vietettiin Isänpäivän iltamia. 
                      Ohjelmassa  oli mm. oma yhdistyksemme 
                       kolmen kauneimman pihan palkitseminen
                       ja koko Vantaan kauneimpien pihojen 
                       esittely diakuvin. (arvo 150 
                       Silloista Suomen markkaa). Viihde-ja  
                       tanssi musiikki soi sekä disko pelasi.

                       Materiaalilahjoittajina olivat mm. OP 
                       Korso, KOP Korso, Sampo-yhtiöt , Rake, 
                       Pops, Puukela ja Fazer.

1985               22.10. järjestettiin Kansallisen  
                       Vihervuoden päättymisen merkeissä 
                       SYYSTEMPAUS. Toukokuussa oli 
                       lahjoitettu kaikille vappuun mennessä 
                       jäsenmaksunsa maksaneille kaksi
                       visakoivun tainta.               

1986               28.4. järjestettiin PIHASUUNNITTELU- JA  
PIHAKASVIESITTELYTILAISUUS. 
Puutarhakeskus Multasormen edustaja 
selvitteli pihasuunnitelman laatimista, 
tärkeimpiä pihakasveja ja myyrien 
aiheuttamien tuhojen torjumista.

1987               3.3. järjestettiin Sandilla LASKIAISRIEHA. Ohjelmassa oli pulkka- ja muun laskettelun lisäksi mm. ilotulitus ja hevosajelua. Kuuma mehu ja paistettu makkara maistuivat, sillä sää oli jäätävän kylmä.

1987               12.10. järjestettiin JÄSENYLLÄTYS -tilaisuus, jossa paikalla olleille lahjoitettiin kukkasipuleita.

1989                6.3. järjestettiin YLEISÖTILAISUUS, 
jossa KeSp:n edustaja kertoi uusista talletustileistä ja verotuksesta.

9.5. Eija Koski Helsingin Yliopiston ympäristönsuojelulaitokselta antoi kompostointiohjeita.

1992                17.11. vietettiin yhdistyksen 20-vuotisjuhlaa. Ohjelmassa oli mm. vanhaa ja uutta sisältävän Korso-videon (17 min. väri) ensiesitys. Video-työryhmään kuuluivat Heikki Kämäräinen, Oskar Berg, Aimo Gerlander, Kerstin Pekola ja Visa Tammi. Juhlayleisö sai kuulla myös leppäkorpelaisen asukasveteraanin Helge Lönnbergin nauhoitetun haastattelun, jota hän itse paikalla ollen täydensi kuvauksillaan Leppäkorven nykyisen asuinrakentamisen ensivaiheista. Paikalla oli 40 yhdistyksen jäsentä. Onnittelunsa esittivät Suomen Pienkiinteistöliiton ja kuuden lähiomakotiyhdistyksen edustajat.

 

 

                            

                        1998              13.10. Vantaan Energian silloinen
                                               myyntipäällikkö Ilkka Reko kertoi
                                               sähkömarkkinatilanteesta ja
                                               Vantaan Energian sähkönmyynti 
                                               tarjouksesta yhdistyksen jäsenille.

1999               8.11. Vantaan kaupungin kunnallistekniikan  
suunnittelupäällikkö Heikki Pajunen kertoi Korson keskustan rakennussuunnitelmista, Korso-Rekolan kohtaamisraiteen rakentamisesta ja Korson kunnallistekniikan hankkeista.

2000 - luku     2000-luvulle siirryttiin uudistukset tähtäimessä.

2002                Kulomäen täyttömäki puhutti asukkaita ja nimenomaan TV-kuvan katoaminen.

2004                Pientaloasukkaille pidettiin mm. luento kevään tärkeistä puutarhatöistä.

                        Esiteltiin Vuosaaren satamarataa asianosaisille.

2005               Vantaan yleiskaavaluonnos tuli nähtäville. Yhdistys otti kantaa asuntoalueiden kaavoitukseen nimenomaan Korson suuralueella.

2006                Perintösuunnittelusta

2007                Neuvoja saatu miten hoitaa omaisuuttaan ja varautua tulevaisuuteen.

2008               Sijoitus- ja asuntomarkkinakatsaus.

2009               Jätevoimalla torjumaan ilmastonmuutosta. Tietoa lämpöpumpuista tukemaan energian säästötavoitteita.

2010               Kiinteistö- ja tonttikaupasta ja Omakotiliitosta tultiin kertomaan mitä muutoksia uusi energialaki tuo tullessaan.

2011                Kuultiin palomestarin tietoisku joka kodin onnettomuuksien ehkäisyyn.

                       Suomen Omakotiliitosta tultiin kertomaan tavoitteita asumiskustannusten alentamiseksi.

2012               Aluearkkitehti valotti lyhyesti Korson alueen tulevia suunnitelmia.

                       Jälleen…  

  

VUOSIEN VARRELLA KÄSITELTYJÄ ASIOITA


Omakotiyhdistys on tehnyt vuosien saatossa lukemattomia esityksiä alueen toimivuuteen, asumiseen, turvallisuuteen, vehreyteen, liikenteeseen ja palveluihin liittyviä lausuntoja, mielipiteitä, valituksia ja kiitoksia.

  • Korson maauimalaa on parannettu mm. aluetoimikunnan tuella viihtyisäksi kesäkeitaaksi
  • Kulomäen täyttömäen haitoista kirjelmöinti tuotti kaupungin kustantamat digiboxit kymmenille omakotitaloille kuvan näkymiseksi
  • Vuosaaren radan linjauksen muuttaminen kokonaan pois asutuksen alta.

  • Keravan Savioin läjitysalueen suunnittelun seuraaminen ja mm. hajuhaitoista raportoitiin.

  • Kivimurskaamojen pyrkimys Korson alueen rajoille on ollut lausunnoilla.

  • Kelatien metallimurskaamon haitat ovat puhuttaneet kauan ja ovat taas tuoreena toiminnan laajentumisyrityksenä.

  • Kantaa on otettu meluhaittoihin Korson alueella. Korso rajautuu Tuusulan ja Lahden moottoriteiden, junaradan ja lentokentän melujen, hajujen ja pölyjen alueelle.

      Korso on edelleen kasvava asuinalue, ja viihtyisä 
      sellainen, ja asukkaat haluavat asua ja uusia muuttaa  
      Korson alueelle.

      Korson kolmen rajanaapurikunnan kanssa pyritään  
      tiiviiseen yhteistyöhön, mikä edellyttää
      asianmukaista naapurikuntien kuulemista riittävän
      ajoissa.

      Raja-alueiden kunnioittamisessa tulee muistaa ajatus
      siitä, että aina jonkun takapiha on jonkun toisen etupiha.

      Uutta kaupunkirataa rakennettiin halki Korson vuonna
      2004 ja uusi neljäs raide varmistui.                      
      
      Vallinkylän Urpian seisake muuttui alikuluksi riittävien
      matkustajamäärien puuttuessa.

       Vuonna 2007 voimaan astunut yleiskaava puhutti eniten. 
       Asukkaiden mielipiteitä kysyttiin ja niistä tehtiin
       kokoomalausunto maankäytölle.

       Itä-Uudenmaan maakuntakaava on ollut valmisteilla ja  
       on valmistumassa 2012.

       Korson sijainti lähellä lentokenttää, hyvien ja sujuvien  
       juna ja moottoritieyhteyksien varrella tekee Korsosta
       vetovoimaisen paikan asua. Korsolla on vehreyttä
       ympärillään, ja luonto on tärkeä osa pientaloasumista.

        Korson Omakotiyhdistys ry tekee osaltaan parhaansa  
        pitääkseen Korson haluttuna paikkana asua. Yhdistyksen    
        puoleen kannattaa kääntyä, niin katsotaan yhdessä mitä
        asialle voidaan tehdä.


MUUTA TOIMINTAA

·       Siivoustalkoot keväisin yhteistyössä Vantaan kaupungin puisto-osaston kanssa

·       Ankkapuiston siivoustalkoot

·       Jouluaskartelua käsitöiden ja leipomisen merkeissä

·        Oksasilppurin vuokraustoiminta

·       Pihakilpailut pidettiin joka toinen kesä. On valittu ja palkittu Korson kolme kauneinta pihaa

·        Kasvienvaihtopäivä -tapahtuma jossa vaihdetaan taimia ilman rahaa alkoi 2003

·       Linnunpönttötalkoot koko perheelle alkoivat Leppäkorven koululla remonttiin saakka. Sen jälkeen on naputeltu Veto-markkinoilla.

·       OMAKOTITALKKARI- toiminta alkoi organisoidusti 2005, jolloin Korson Oky palkkari ensimmäisen talkkarin. Tarkoituksena on auttaa ikääntyvää pientaloasukasta pärjäämään kotona esim. lumitöitä tai kodin pieniä askareita tekemällä. Omakotitalkkarit ovat vantaalaisia pitkäaikaistyöttömiä.

·         Välinevuokraus on kehittynyt helppokäyttöisten laitteiden myötä. Kaikki laitteet eivät ole järeitä, vaan esim. kasvikuivurilla saa syksyn omena- ja sienisadon talteen.

·       Useana kesänä yhdistys on järjestänyt kesäteatterimatkan päivämatkan päähän.

·       Yhdistys on neuvotellut yrityksiltä rahanarvoisia etuja jäsenistölleen.

 

Korson Omakotiyhdistys ry tänään 6.10.2012

Vantaalla asui 2012-08-31 31. elokuuta 2012 204 545 ihmistä. Vuonna 1970 72 215 ja vuonna 2010 200 029 asukasta Vantaalla.

Vantaalla oli vuoden 2010 lopussa kaikkiaan 95 625 asuntoa. Niistä 61 prosenttia (58 722) oli kerrostaloissa, 25 prosenttia (23 795) erillisissä pientaloissa (omakoti- ja paritalot) ja 13 prosenttia

(12 710) rivitaloissa. Erillisistä pientaloasunnoista yli kaksi kolmannesta oli omakotitaloissa.

Hakunilan suuralue on Vantaan rivitalovaltaisin, siellä asunnoista 22 prosenttia on rivitaloasuntoja.

Muita erillisiä pientaloasuntoja oli suhteellisesti eniten Kivistön (78 %) suuralueella. Kaikista Vantaan erillisistä pientaloasunnoista 22 prosenttia on Korson suuralueella.

Huoneistoala vuoden 2010 lopussa oli 6 983 300 h-m2. Huoneistoalasta hieman alle puolet oli kerrostaloissa, neljäsosa omakotitaloissa ja loput pari- ja rivitaloissa.

Kerrostaloasunnot olivat keskikooltaan 59 h-m2, rivitaloasunnot 82 h-m2, paritaloasunnot 88 h-m2 ja omakotitalot 108 h-m2. Vuoteen 1990 verrattuna keskikoko on kasvanut omakotitaloissa huomattavasti, muissa vähemmän: Omakotitalojen keskikoko vuonna 1990 oli 86 h-m2, muiden erillisten pientaloasuntojen 79 h-m2, rivitaloasuntojen 80 h-m2 ja kerrostaloasuntojen vajaa 59 h-m2.

Korson suuralueella kehitys on tasaisesti kasvattanut pientalovaltaista asumista. 2010 alueella oli jo noin 63% pientaloja.

Pientalovaltaisilla alueilla asuntojen koko on kerrostaloalueita suurempi. Asuntoihin sijoittuvat asuntokunnat ovat pientaloalueilla myös kooltaan suurempia.

Korson alueella, johon tässä yhteydessä on laskettu Korso, Vallinoja, Vierumäki, Leppäkorpi ja Metsola on asukkaita yhteensä 11.655 ja Matarin (2260) kanssa 13.915.


Vuoden 2011 alussa suuralueella oli asukkaita lähes 29 000 ja kasvu näyttäisi väestöennusteen mukaan jatkuvan.


Väestörakenteensa perusteella Korson suuralue on kuin Vantaa pienoismuodossa. Niin paljon alueiden


ikä-, koulutus- ja perherakenteet, kuin myös tulotaso ja työttömyysaste muistuttavat toisiaan.

Historia ja tulevaisuus

Nimi Korso syntyi, kun kolmen kylän - Tuusulan Ali-Keravan ja Hyrylän sekä Helsingin pitäjän Hanabölen - rajojen yhtymäkohta merkittiin Korson korkeimmalle kalliolle ristillä (risti on ruotsiksi kors ja kylien välinen raja rå; nimi tarkoitti siis alun perin ristirajaa). Lähellä Ruusuvuoren koulua sijaitsevalta paikalta löytyy Korson historiasta kertova muistolaatta.


1800-luku

1880-luvun lopulla tarvittiin pääradalle ohituspaikkaa Tikkurilan ja Keravan puoliväliin. Korson pysäkki rakennettiin 1889 lähes asumattomaan erämaahan Tuusulan ja Helsingin pitäjän rajalle - Korsoon. Juna alkoi pysähtyä Korson pysäkillä kaksi kertaa päivässä, mikä merkitsi alkusysäystä alueen kehitykselle. Nykyinen jo asemakäytöstä postettu rakennus on rakennettu 1918 Thure Hellströmin Seinäjoen-Kristiinankaupungin-Kaskisten -rataa varten laatimien V luokan aseman tyyppipiirustusten pohjalta.


1900-luku

Kun Kerava vuonna 1924 erotettiin Tuusulasta kauppalaksi, siihen tuli kuulumaan vanhan Ali-Keravan kylän alue kokonaisuudessaan. Sen alueella sijaitsi myös Korson rautatieasema, jonka ympäristö kuitenkin muodosti kauppalan keskustasta selvästi erillisen taajaman. Alueen kasvu oli nopeaa etenkin sotien jälkeen, ja 1950-luvulla Korso oli Suomen suurin yhtenäinen omakotialue. Korson asema sijaitsi aivan lähellä sitä kohtaa, vanhaa Korsrå-nimistä rajapyykkiä, jossa Helsingin maalaiskunnan, Tuusulan ja Keravan rajat kohtasivat toisensa. Kasvaessaan tämä taajama pian laajenikin myös molempien naapurikuntien puolelle. Tästä aiheutui hallinnollisia ongelmia, joiden vuoksi Korso kokonaisuudessaan liitettiin Helsingin maalaiskuntaan vuoden 1954 alussa.[2] Samaan aikaan oli myös vaihtoehtona tehdä Korsosta itsenäinen kunta. Tuusula ja Kerava tukivat tätä ajatusta, mutta Helsingin maalaiskunta vastusti, koska uuteen Korsoon olisi liitetty myös maalaiskuntaan kuulunut Rekola.

Korson Omakotiyhdistys ry on tällä hetkellä Suomen Omakotiliiton rekisterin mukaan Vantaan suurin omakotiyhdistys. Jäseniä on tällä hetkellä yhteensä 1093 joista maksaneita 1062.  Maksu % on kiitettävät 97,2.     

Tarkoitus ja toimintamuodot



Yhdistyksen tarkoituksena ei ole voiton tavoittelu eikä se voi jakaa jäsenilleen toiminnasta mahdollisesti syntynyttä ylijäämää.

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana:


- valvoa omakotitalon, vapaa-ajanasunnon sekä
  pienkiinteistön omistajien oikeudellisia, taloudellisia ja
  
  yhteiskunnallisia etuja

- edistää, ohjata ja kehittää pientalovaltaista asumismuotoa 
   sekä parantaa asumisviihtyvyyttä

- vaikuttaa elinympäristön laatuun

- edistää ja kehittää myös luonnon-, ympäristön ja
   kulttuuriarvojen suojelua.



Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

- pitää yhteyttä toimialansa paikallisiin viranomaisiin sekä   
  toimielimiin ja järjestöihin

- seuraa toimialaansa vaikuttavien asioiden kehittymistä  
   paikallisella tasolla

- osallistuu toimikenttänsä asioiden valmisteluun ja pyrkii
  ohjaamaan päätöksen-tekoa

- valvoo alueensa järjestäytymisen kehittämistyötä

- tukee mahdollisuuksiensa mukaan jäseniään neuvoin ja 
  ohjein

- edustaa jäsenkuntaansa

- järjestää koulutus-, kulttuuri- ja yleisötilaisuuksia

- voi julkaista jäsenlehteä


Yhdistys voi toimintansa tukemiseksi:


- ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja

- järjestää luvan saatuaan rahankeräyksiä ja arpajaisia

- hankkia ja omistaa toimintaansa varten tarvittavia 
  kiinteistöjä ja osakkeita


Jäsenyyttä koskevat määräykset


4§ Yhdistyksen jäseneksi voidaan hyväksyä luonnollinen henkilö, joka on omakotitalon, paritalon, rivitalon, vapaa-ajan asunnon tai muun kiinteistön omistaja tai osakkeenomistaja tai henkilö, joka on omakotitoiminnasta kiinnostunut.