Yhdistyshistoriaa
40 VUOTTA EDUNVALVONTAA
Korson Omakotiyhdistyksen historiikki vuosilta 1972 - 2012
Yhdistyksen perustaminen
Yhdistys perustettiin Leppäkorven Pienkiinteistöt -nimisenä 14.6.1972 rouva Anni Alkulan kotona osoitteessa Kärppäkuja 2. Perustavan kokouksen puheenjohtajana toimi Vilho Korpela ja sihteerinä Anni Alkula. Paikalla olivat seuraavat 15 perustajajäsentä: Aavikko Maila, Alkula Anni, Auvinen Erkki, Berg Oskar, Berg Vilho, Heiskanen Kerttu, Järvinen Saimi, Järvinen Vihtori, Kauppinen Airi, Karhinen Antti, Korpela Vilho, Saralaakso Heimo, Tappola Pauli, Tikka Karl ja Vuorela Kalle.
Kokous päätti, että yhdistys liittyy jäseneksi Suomen Pienkiinteistöliittoon, ja että yhdistys anoo Vantaan Omakotiyhdistysten Keskusjärjestön jäsenyyttä, kun rekisteröinti on saanut lainvoiman.
Kokous hyväksyi Suomen Pienkiinteistöliitto ry:n jäsenyhdistysten mallisäännöt (B-säännöt), joiden mukiaan yhdistyksen tarkoituksena on toimia pienkiinteistönomistajain ja -haltijoiden yhdyssiteenä, valvoa heidän yleisiä ja paikallisia etujaan sekä edistää heidän kiinteistön omistusta ja hallinta koskevia harrastuksiaan.
Yhdistys merkittiin yhdistysrekisteriin 6.10.1972, nro 110987.
Vuonna 1974 yhdistyksen nimi muutettiin Korson Omakotiyhdistys r.y.:ksi.
TIEDOTE/OTE yhdistyksen ensimmäisestä johtokunnan kokouksesta:
LEPPÄKORVEN PIENKIINTEISTÖT-YHDISTYS ALOITTANUT TOIMINTANSA
Yhdistyksen johtokunta valitsi kokouksessaan, joka pidettiin 22.6.1972 Anni Alkulan kotona Kärppäkuja 2 Korso, työvaliokunnan ajamaan alla mainittujen paikkakuntalaisia kiinnostavien asioiden toteutumista.
a) Leppäkorvessa olevan maauimalan puhdistamisen toteutuminen useammin
b) Nopeusrajoitusmääräyksen saaminen Leppäkorventielle
c) Leppäkorven ja Korson alueen tienvarsien siisteydestä huolehtiminen
d) Vesi- ja viemäriverkoston rakentamisen kiirehtiminen
e) Korsossa pysähtyvien junien lukumäärän lisääminen ruuhka-aikoina
f) Urpian seisakkeen saaminen Korson ja Savion liikennepaikkojen välille
g) Suojatien saaminen jalankulkijoita varten Korson rautatieylikäytävälle
h) Leppäkorventien tievalojen parantaminen
Korsossa 22.6.1972
Kokouksen puolesta
Vilho Korpela Anni Alkula
Puheenjohtaja sihteeri
Yhdistyksen puheenjohtajat:
Vilho Korpela vuosina 1972, 1974
Airi Kauppinen vuosina 1973
Keijo Johansson vuosina 1975-1990
Heikki Kämäräinen vuosina 1991-1998
Martti Eskelinen vuosina 1999-2004
Kai Etelämäki vuosina 2005-2009
Seppo Pere vuosina 2009-2011
Hannele Puusa-Ruohonen alkaen 2012-
Yhdistys on osallistunut alueen kauneimman pihan kilpailuun.
Niitä ovat olleet vuosina 1973-2004
1973 Svea Kujala, Kontiotie
1975 Linnea ja Henrik Johansson,
Vierumäentie
1983 Kyllikki ja Tauno Ahonen,
Käkipolku
1985 Raili ja Ari Vink, Ahmatie
1987 Airi ja Veijo Lehtimäki, Ahmatie
1989 Rauha ja Eugen Lindström,
Peippokuja
1991 Airi Vaaranto
1993 Kaarlo Vitakoski, Viklokuja
1995 Virpi ja Jouko Hynninen,
Kuhankeittäjäntie
1997 Ritva ja Kai Etelämäki, Piisamirinne
2000 Ulla ja Pekka Aalto, Kyyhkyrinne
2004 Pirjo ja Raimo Jalonen,Kauriintie
Pihakilpailua VOK:in toimesta ei ole järjestetty, tosin emme ole VOK:in jäseniäkään
Yhdistyksen toimintaan liittyviä teema-iltoja ja jäsentilaisuuksia:
1980 Tietoa terveyspalveluista, kaavoituksesta,
kunnallistekniikasta ja liikenteestä
1981 Syysiltamat tanssiaisineen suuressa
salissa
(juhlasalissa). Musiikista vastasi
"Rytmi
pois"
1982 Yhdistyksen 10-vuotistaipaleen kunniaksi
arvottiin jäsenten kesken 4 pääsylippua
jääkiekon MM-kisoihin Helsingin
juhlasalissa.
1982 10-vuotisjuhlia vietettiin 23.10.
musiikkiesitysten,
lausunnan,
yhteislaulun, tanssiaisten
ja diskon
merkeissä.
13.11. Vietettiin
Isänpäivän iltamia.
Ohjelmassa oli mm. oma yhdistyksemme
kolmen kauneimman
pihan palkitseminen
ja koko Vantaan kauneimpien pihojen
esittely diakuvin. (arvo 150
Silloista
Suomen markkaa). Viihde-ja
tanssi musiikki
soi sekä disko pelasi.
Materiaalilahjoittajina olivat mm. OP
Korso, KOP Korso,
Sampo-yhtiöt , Rake,
Pops, Puukela ja Fazer.
1985 22.10. järjestettiin Kansallisen
Vihervuoden
päättymisen merkeissä
SYYSTEMPAUS.
Toukokuussa oli
lahjoitettu kaikille vappuun mennessä
jäsenmaksunsa maksaneille kaksi
visakoivun tainta.
1986 28.4. järjestettiin
PIHASUUNNITTELU- JA
PIHAKASVIESITTELYTILAISUUS.
Puutarhakeskus Multasormen
edustaja
selvitteli pihasuunnitelman laatimista,
tärkeimpiä pihakasveja ja
myyrien
aiheuttamien tuhojen torjumista.
1987 3.3. järjestettiin Sandilla LASKIAISRIEHA. Ohjelmassa oli pulkka- ja muun laskettelun lisäksi mm. ilotulitus ja hevosajelua. Kuuma mehu ja paistettu makkara maistuivat, sillä sää oli jäätävän kylmä.
1987 12.10. järjestettiin JÄSENYLLÄTYS -tilaisuus, jossa paikalla olleille lahjoitettiin kukkasipuleita.
1989 6.3. järjestettiin
YLEISÖTILAISUUS,
jossa KeSp:n edustaja kertoi uusista talletustileistä ja
verotuksesta.
9.5. Eija Koski Helsingin Yliopiston ympäristönsuojelulaitokselta antoi kompostointiohjeita.
1992 17.11. vietettiin yhdistyksen 20-vuotisjuhlaa. Ohjelmassa oli mm. vanhaa ja uutta sisältävän Korso-videon (17 min. väri) ensiesitys. Video-työryhmään kuuluivat Heikki Kämäräinen, Oskar Berg, Aimo Gerlander, Kerstin Pekola ja Visa Tammi. Juhlayleisö sai kuulla myös leppäkorpelaisen asukasveteraanin Helge Lönnbergin nauhoitetun haastattelun, jota hän itse paikalla ollen täydensi kuvauksillaan Leppäkorven nykyisen asuinrakentamisen ensivaiheista. Paikalla oli 40 yhdistyksen jäsentä. Onnittelunsa esittivät Suomen Pienkiinteistöliiton ja kuuden lähiomakotiyhdistyksen edustajat.
1998
13.10. Vantaan Energian
silloinen
myyntipäällikkö Ilkka Reko kertoi
sähkömarkkinatilanteesta
ja
Vantaan Energian sähkönmyynti
tarjouksesta yhdistyksen jäsenille.
1999 8.11. Vantaan kaupungin
kunnallistekniikan
suunnittelupäällikkö Heikki Pajunen kertoi Korson keskustan
rakennussuunnitelmista, Korso-Rekolan kohtaamisraiteen rakentamisesta ja Korson
kunnallistekniikan hankkeista.
2000 - luku 2000-luvulle siirryttiin uudistukset tähtäimessä.
2002 Kulomäen täyttömäki puhutti asukkaita ja nimenomaan TV-kuvan katoaminen.
2004 Pientaloasukkaille pidettiin mm. luento kevään tärkeistä puutarhatöistä.
Esiteltiin Vuosaaren satamarataa asianosaisille.
2005 Vantaan yleiskaavaluonnos tuli nähtäville. Yhdistys otti kantaa asuntoalueiden kaavoitukseen nimenomaan Korson suuralueella.
2006 Perintösuunnittelusta
2007 Neuvoja saatu miten hoitaa omaisuuttaan ja varautua tulevaisuuteen.
2008 Sijoitus- ja asuntomarkkinakatsaus.
2009 Jätevoimalla torjumaan ilmastonmuutosta. Tietoa lämpöpumpuista tukemaan energian säästötavoitteita.
2010 Kiinteistö- ja tonttikaupasta ja Omakotiliitosta tultiin kertomaan mitä muutoksia uusi energialaki tuo tullessaan.
2011 Kuultiin palomestarin tietoisku joka kodin onnettomuuksien ehkäisyyn.
Suomen Omakotiliitosta tultiin kertomaan tavoitteita asumiskustannusten alentamiseksi.
2012 Aluearkkitehti valotti lyhyesti Korson alueen tulevia suunnitelmia.
Jälleen…
VUOSIEN VARRELLA KÄSITELTYJÄ ASIOITA
Omakotiyhdistys on tehnyt vuosien saatossa lukemattomia esityksiä alueen toimivuuteen, asumiseen, turvallisuuteen, vehreyteen, liikenteeseen ja palveluihin liittyviä lausuntoja, mielipiteitä, valituksia ja kiitoksia.
- Korson maauimalaa on parannettu mm. aluetoimikunnan tuella viihtyisäksi kesäkeitaaksi
- Kulomäen täyttömäen haitoista kirjelmöinti tuotti kaupungin kustantamat digiboxit kymmenille omakotitaloille kuvan näkymiseksi
Vuosaaren radan linjauksen muuttaminen kokonaan pois asutuksen alta.
Keravan Savioin läjitysalueen suunnittelun seuraaminen ja mm. hajuhaitoista raportoitiin.
Kivimurskaamojen pyrkimys Korson alueen rajoille on ollut lausunnoilla.
Kelatien metallimurskaamon haitat ovat puhuttaneet kauan ja ovat taas tuoreena toiminnan laajentumisyrityksenä.
Kantaa on otettu meluhaittoihin Korson alueella. Korso rajautuu Tuusulan ja Lahden moottoriteiden, junaradan ja lentokentän melujen, hajujen ja pölyjen alueelle.
Korso
on edelleen kasvava asuinalue, ja viihtyisä
sellainen, ja asukkaat haluavat
asua ja uusia muuttaa
Korson alueelle.
Korson kolmen
rajanaapurikunnan kanssa pyritään
tiiviiseen yhteistyöhön, mikä edellyttää
asianmukaista naapurikuntien kuulemista riittävän
ajoissa.
Raja-alueiden
kunnioittamisessa tulee muistaa ajatus
siitä, että aina jonkun takapiha on jonkun toisen etupiha.
Uutta kaupunkirataa rakennettiin halki Korson vuonna
2004 ja uusi neljäs raide varmistui.
Vallinkylän
Urpian seisake muuttui alikuluksi riittävien
matkustajamäärien puuttuessa.
Vuonna 2007 voimaan astunut
yleiskaava puhutti eniten.
Asukkaiden mielipiteitä kysyttiin ja niistä tehtiin
kokoomalausunto maankäytölle.
Itä-Uudenmaan
maakuntakaava on ollut valmisteilla ja
on valmistumassa 2012.
Korson sijainti lähellä
lentokenttää, hyvien ja sujuvien
juna ja moottoritieyhteyksien varrella tekee Korsosta
vetovoimaisen paikan asua. Korsolla on vehreyttä
ympärillään, ja luonto on tärkeä osa
pientaloasumista.
Korson Omakotiyhdistys
ry tekee osaltaan parhaansa
pitääkseen Korson haluttuna paikkana asua.
Yhdistyksen
puoleen kannattaa kääntyä, niin katsotaan yhdessä mitä
asialle
voidaan tehdä.
MUUTA TOIMINTAA
· Siivoustalkoot keväisin yhteistyössä Vantaan kaupungin puisto-osaston kanssa
· Ankkapuiston siivoustalkoot
· Jouluaskartelua käsitöiden ja leipomisen merkeissä
· Oksasilppurin vuokraustoiminta
· Pihakilpailut pidettiin joka toinen kesä. On valittu ja palkittu Korson kolme kauneinta pihaa
· Kasvienvaihtopäivä -tapahtuma jossa vaihdetaan taimia ilman rahaa alkoi 2003
· Linnunpönttötalkoot koko perheelle alkoivat Leppäkorven koululla remonttiin saakka. Sen jälkeen on naputeltu Veto-markkinoilla.
· OMAKOTITALKKARI- toiminta alkoi organisoidusti 2005, jolloin Korson Oky palkkari ensimmäisen talkkarin. Tarkoituksena on auttaa ikääntyvää pientaloasukasta pärjäämään kotona esim. lumitöitä tai kodin pieniä askareita tekemällä. Omakotitalkkarit ovat vantaalaisia pitkäaikaistyöttömiä.
· Välinevuokraus on kehittynyt helppokäyttöisten laitteiden myötä. Kaikki laitteet eivät ole järeitä, vaan esim. kasvikuivurilla saa syksyn omena- ja sienisadon talteen.
· Useana kesänä yhdistys on järjestänyt kesäteatterimatkan päivämatkan päähän.
· Yhdistys on neuvotellut yrityksiltä rahanarvoisia etuja jäsenistölleen.
Korson Omakotiyhdistys ry tänään 6.10.2012
Vantaalla asui 31. elokuuta 2012 204 545 ihmistä. Vuonna 1970 72 215 ja vuonna 2010 200 029 asukasta Vantaalla.
Vantaalla oli vuoden 2010 lopussa kaikkiaan 95 625 asuntoa. Niistä 61 prosenttia (58 722) oli kerrostaloissa, 25 prosenttia (23 795) erillisissä pientaloissa (omakoti- ja paritalot) ja 13 prosenttia
(12 710) rivitaloissa. Erillisistä pientaloasunnoista yli
kaksi kolmannesta oli omakotitaloissa.
Hakunilan suuralue on Vantaan rivitalovaltaisin, siellä
asunnoista 22 prosenttia on rivitaloasuntoja.
Muita erillisiä pientaloasuntoja oli suhteellisesti eniten Kivistön (78 %) suuralueella. Kaikista Vantaan erillisistä pientaloasunnoista 22 prosenttia on Korson suuralueella.
Huoneistoala vuoden 2010 lopussa oli 6 983 300 h-m2. Huoneistoalasta hieman alle puolet oli kerrostaloissa, neljäsosa omakotitaloissa ja loput pari- ja rivitaloissa.
Kerrostaloasunnot olivat keskikooltaan 59 h-m2, rivitaloasunnot 82 h-m2, paritaloasunnot 88 h-m2 ja omakotitalot 108 h-m2. Vuoteen 1990 verrattuna keskikoko on kasvanut omakotitaloissa huomattavasti, muissa vähemmän: Omakotitalojen keskikoko vuonna 1990 oli 86 h-m2, muiden erillisten pientaloasuntojen 79 h-m2, rivitaloasuntojen 80 h-m2 ja kerrostaloasuntojen vajaa 59 h-m2.
Korson suuralueella kehitys on tasaisesti kasvattanut pientalovaltaista asumista. 2010 alueella oli jo noin 63% pientaloja.
Pientalovaltaisilla alueilla asuntojen koko on
kerrostaloalueita suurempi. Asuntoihin sijoittuvat asuntokunnat
ovat pientaloalueilla myös kooltaan suurempia.
Korson alueella, johon tässä yhteydessä on laskettu Korso, Vallinoja, Vierumäki, Leppäkorpi ja Metsola on asukkaita yhteensä 11.655 ja Matarin (2260) kanssa 13.915.
Vuoden 2011 alussa suuralueella oli asukkaita lähes 29 000 ja kasvu näyttäisi väestöennusteen mukaan jatkuvan.
Väestörakenteensa perusteella Korson suuralue on kuin Vantaa pienoismuodossa. Niin paljon alueiden
ikä-, koulutus- ja perherakenteet, kuin myös tulotaso ja työttömyysaste muistuttavat toisiaan.
Historia ja tulevaisuus
Nimi Korso syntyi, kun kolmen kylän - Tuusulan Ali-Keravan ja Hyrylän sekä Helsingin pitäjän Hanabölen - rajojen yhtymäkohta merkittiin Korson korkeimmalle kalliolle ristillä (risti on ruotsiksi kors ja kylien välinen raja rå; nimi tarkoitti siis alun perin ristirajaa). Lähellä Ruusuvuoren koulua sijaitsevalta paikalta löytyy Korson historiasta kertova muistolaatta.
1800-luku
1880-luvun lopulla tarvittiin pääradalle ohituspaikkaa Tikkurilan ja Keravan puoliväliin. Korson pysäkki rakennettiin 1889 lähes asumattomaan erämaahan Tuusulan ja Helsingin pitäjän rajalle - Korsoon. Juna alkoi pysähtyä Korson pysäkillä kaksi kertaa päivässä, mikä merkitsi alkusysäystä alueen kehitykselle. Nykyinen jo asemakäytöstä postettu rakennus on rakennettu 1918 Thure Hellströmin Seinäjoen-Kristiinankaupungin-Kaskisten -rataa varten laatimien V luokan aseman tyyppipiirustusten pohjalta.
1900-luku
Kun Kerava vuonna 1924 erotettiin Tuusulasta kauppalaksi, siihen tuli kuulumaan vanhan Ali-Keravan kylän alue kokonaisuudessaan. Sen alueella sijaitsi myös Korson rautatieasema, jonka ympäristö kuitenkin muodosti kauppalan keskustasta selvästi erillisen taajaman. Alueen kasvu oli nopeaa etenkin sotien jälkeen, ja 1950-luvulla Korso oli Suomen suurin yhtenäinen omakotialue. Korson asema sijaitsi aivan lähellä sitä kohtaa, vanhaa Korsrå-nimistä rajapyykkiä, jossa Helsingin maalaiskunnan, Tuusulan ja Keravan rajat kohtasivat toisensa. Kasvaessaan tämä taajama pian laajenikin myös molempien naapurikuntien puolelle. Tästä aiheutui hallinnollisia ongelmia, joiden vuoksi Korso kokonaisuudessaan liitettiin Helsingin maalaiskuntaan vuoden 1954 alussa.[2] Samaan aikaan oli myös vaihtoehtona tehdä Korsosta itsenäinen kunta. Tuusula ja Kerava tukivat tätä ajatusta, mutta Helsingin maalaiskunta vastusti, koska uuteen Korsoon olisi liitetty myös maalaiskuntaan kuulunut Rekola.
Korson
Omakotiyhdistys ry on tällä hetkellä (v. 2012, 40v historiikin aikaan) Suomen Omakotiliiton rekisterin mukaan
Vantaan suurin omakotiyhdistys. Jäseniä on tällä hetkellä yhteensä 1093 joista
maksaneita 1062. Maksu % on kiitettävät
97,2.
Tarkoitus ja toimintamuodot
2§
Yhdistyksen tarkoituksena ei ole voiton tavoittelu eikä se voi jakaa jäsenilleen toiminnasta mahdollisesti syntynyttä ylijäämää.
Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana:
- valvoa
omakotitalon, vapaa-ajanasunnon sekä
pienkiinteistön omistajien oikeudellisia,
taloudellisia ja
yhteiskunnallisia
etuja
- edistää,
ohjata ja kehittää pientalovaltaista asumismuotoa
sekä parantaa
asumisviihtyvyyttä
- vaikuttaa
elinympäristön laatuun
- edistää ja
kehittää myös luonnon-, ympäristön ja
kulttuuriarvojen suojelua.
3§
Tarkoituksensa
toteuttamiseksi yhdistys
- pitää
yhteyttä toimialansa paikallisiin viranomaisiin sekä
toimielimiin ja
järjestöihin
- seuraa
toimialaansa vaikuttavien asioiden kehittymistä
paikallisella tasolla
- osallistuu
toimikenttänsä asioiden valmisteluun ja pyrkii
ohjaamaan päätöksen-tekoa
- valvoo
alueensa järjestäytymisen kehittämistyötä
- tukee
mahdollisuuksiensa mukaan jäseniään neuvoin ja
ohjein
- edustaa
jäsenkuntaansa
- järjestää
koulutus-, kulttuuri- ja yleisötilaisuuksia
- voi julkaista jäsenlehteä
Yhdistys voi toimintansa tukemiseksi:
- ottaa
vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja
- järjestää
luvan saatuaan rahankeräyksiä ja arpajaisia
- hankkia ja
omistaa toimintaansa varten tarvittavia
kiinteistöjä ja osakkeita
Jäsenyyttä koskevat määräykset
4§ Yhdistyksen jäseneksi voidaan hyväksyä luonnollinen henkilö, joka on omakotitalon, paritalon, rivitalon, vapaa-ajan asunnon tai muun kiinteistön omistaja tai osakkeenomistaja tai henkilö, joka on omakotitoiminnasta kiinnostunut.